Sydäntutkimukset
Pulssissa sydänpotilaiden hoidosta vastaavat kokeneet kardiologian erikoislääkärit. Heidän lisäkseen sydämen ja verenkiertoelimistön tutkimuksia tekevät kliinisen fysiologian erikoislääkärit ja radiologit osana sydänpotilaan tutkimus- ja hoitoketjua.
Kliininen rasituskoe on ensisijainen tutkimusmenetelmä epäiltäessä ahtauttavaa sepelvaltimotautia. Taudin tyypillisin oire on rasituksessa tuntuva puristava rintakipu. Rasituskokeessa potilas polkee kuntopyörällä lisääntyvää vastusta vastaan ja samanaikaisesti häneltä rekisteröidään jatkuvaa EKG:tä, verenpainetta ja mahdollisia oireita. Tutkimuksen kesto on noin 30 - 45 minuuttia.
Sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää sydämen rakennetta ja toimintaa kivuttomasti rintakehän päältä kuvaamalla. Tutkimuksen tavallisimpia aiheita ovat sydämen vajaatoiminnan, läppävian, sydänlihastulehduksen tai synnynnäisen sydänvian epäily. Lisäksi menetelmää käytetään hoidon seurantan ja hengenahdistusoireen selvittelyyn. Tutkimuksen kesto on noin 30 - 45 minuuttia.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä (Holter-tutkimukset) käytetään sydämen rytmihäiriöiden tai rytmihäiriöperäisiksi epäiltyjen oireiden selvittämiseen. Vuorokausirekisteröinnissä potilas kantaa mukanaan rekisteröintilaitetta, joka tallentaa sydämen lyönnit 1 - 2 vrk:n ajalta. Pulssissa on käytössä myös kaksi kannettavaa oirejohteista rekisteröintilaitetta. Ne rekisteröivät EKG:tä ainoastaan silloin, kun potilas tuntee sydämensä rytmissä jotakin poikkeavaa. Oirejohteisia EKG:n rekisteröintilaitteita potilas voi kantaa mukanaan pidempään, 3 - 7 vrk:n ajan. Sydänhoitaja kiinnittää rekisteröintilaitteet ja laite palautetaan hänelle.
Verenpaineen vuorokausirekisteröinnissä potilas kantaa yhden vrk:n ajan mukanaan kannettavaa rekisteröintilaitetta, joka mittaa verenpaineen automaattisesti 20 - 30 minuutin välein. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti on tarkin menetelmä todellisen keskimääräisen verenpainetason selvittämiseksi. Rekisteröinnistä on erityisesti hyötyä silloin, jos keskimääräisestä verenpainetasosta ei ole varmuutta, verenpaineen hoidossa ei ole päästy tavoitteeseen tai hoitoon liittyy muita ongelmia.
Verisuonten ultraäänitutkimuksia tekee Pulssissa kokenut radiologi. Kaulavaltimoiden ultraäänitutkimuksella tutkitaan ensisijaisesti aivoverenkierron häiriöitä tai niiden riskiä. Alaraajojen valtimoiden ultraäänitutkimusta käytetään perifeerisen valtimotaudin (katkokävely) hoidon suunnittelussa. Tutkimukset ovat kivuttomia ja niihin menee aikaa noin 30 minuuttia.
Sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimuksella voidaan luotettavasti ja helposti todeta tai sulkea pois sepelvaltimotauti. Tutkimus tulee kyseeseen silloin, kun muut tutkimusmenetelmät eivät potilaalle sovellu tai aiempien sepelvaltimotutkimusten tulokset ovat jääneet epävarmoiksi. Tutkimus tehdään Pulssin kuvantamiskeskuksessa ja siihen tarvitaan erikoislääkärin lähete. Esteitä tutkimukselle ovat epäsäännöllinen sydämen syke, munuaisten vajaatoiminta tai jodiallergia.
ABI-mittaus eli nilkka–olkavarsipainesuhteiden mittaus on ensisijainen tutkimus epäiltäessä perifeeristä valtimotautia. Perifeerisen valtimotaudin tyypillisin oire on kävellessä pohkeisiin tai reisiin tuleva kipu, joka helpottaa nopeasti levossa (katkokävely). Lisätietoja tutkimuksesta löytyy Diabeteksen hoito -osiosta.