Muistitutkimukset
MMSE
MMSE eli Mini-Mental State Examination on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. Sen suorittaminen vie aikaa noin 15–30 minuuttia. MMSE-testi sopii sekä muistihäiriöiden seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin.
MMSE-testillä kartoitetaan tutkittavan orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. Jos tutkittava saa 24 pistettä tai vähemmän, se merkitsee yleensä poikkeavaa älyllistä toimintakykyä. Jos testin tulos on 25–30 pistettä, mutta potilaalla on selvä muistihäiriö, tehdään jatkoselvittelyjä, esimerkiksi CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja. MMSE-testi ei riitä diagnoosin tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin, vaan tällöin tarvitaan perusteellisempaa neuropsykologista tutkimusta.
CERAD
CERAD on kognitiivinen tehtäväsarja, joka on MMSE:tä herkempi tavoittamaan varsinaista dementiaa lievempiä kognitiivisia häiriöitä. Potilaat, joilla on varhainen Alzheimerin tauti, mutta MMSE pistemäärä normaalin rajoissa (24–30), suoriutuvat varsinkin CERAD:n muistitehtävissä poikkeavasti.
CERAD:n kognitiivinen tehtäväsarja koostuu useasta eri kognition aluetta kartoittavasta tehtävästä:
- Kielellinen sujuvuus
- Nimeämistehtävä
- Mini-Mental State Examination (MMSE)
- Sanalistan oppiminen
- Kopiointitehtävä
- Sanalistan viivästetty mieleenpalautus, säilymisprosentti
- Sanalistan tunnistaminen, tunnistamisprosentti
- Kuvioiden viivästetty mieleenpalautus, säilymisprosentti
- Kellotaulun piirtäminen
CERAD-tehtäväsarjassa huomioidaan ne kognition osa-alueet, jotka muistihäiriöiden ja dementioiden - varsinkin Alzheimerin taudin - alkuvaiheissa heikentyvät. CERAD-tehtäväsarjassa viitearvot auttavat seulomaan etenevien muistihäiriöiden takia tutkimuksiin hakeutuneista yli 55-vuotiaista potilaista
- ne, joille tarkemmat lisätutkimukset ovat aiheellisia
- ne, joille on tarpeen järjestää seurantatutkimus myöhemmin
- ne, joilla muistihäiriötä aiheuttava sairaus ei ole todennäköinen
GDS-15 JA DEPS
GDS-15 eli myöhäisiän depressioseula
DEPS eli depressioseula
Muistitutkimusten yhteydessä tutkitaan myös mielialaa, erityisesti selvitetään, onko tutkittava masentunut tai ahdistunut.
Muistihoitaja antaa potilaan omaiselle niin sanotut omaiskaavakkeet (Kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle ja Päivittäisen toiminnan kartoitus) täytettäväksi. Lomakkeet löytyvät myös ruotsinkielisinä.
Tarkoitus on selvittää tutkittavan todellista suoriutumista viimeksi kuluneen neljän viikon aikana (hyvin harvoin tapahtuville asioille 2 – 3 viimeisen kuukauden aikana). Haastateltavan pitää olla henkilö, joka tuntee tutkittavan hyvin.
NUMEROIDEN YHDISTÄMISTESTI (TRAIL MAKING-TESTI)
Lukujen yhdistämistesti on psykodiagnostinen testimenetelmä, joka antaa tietoa tutkittavan tiedonkäsittelyn nopeudesta ja tarkkaavuudesta. Testissä mitataan kuinka kauan tutkittavalla menee yhdistää numerot 1–25 numerojärjestyksessä toisiinsa. Terveet henkilöt selviytyvät testistä yleensä alle 30 sekunnissa. Kognitiivisen suorituskyvyn ja sen myötä testituloksen heikkeneminen voi johtua erilaisista keskushermoston sairauksista, mutta myös lääkkeiden haittavaikutuksista. Mikäli testin suorittamiseen menee yli 30 sekuntia, on aiheellista selvittää tarkemmin mahdollisen heikkenemän vaikeusaste ja syy.