Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

Ei kai tämä ole rintasyöpää? Se selviää mammografialla, ultraäänellä tai magneetilla

Mammografia on ensimmäinen ja tärkein tutkimus, haettiin sitten piilevää rintasyöpää
tai tutkittiin oiretta, jonka
syyksi epäillään rintasyöpää. Mikäli mammografiasta
ei saada selvää tietoa taudista, voidaan avuksi
ottaa ultraäänitutkimus ja magneettikuvaus.

Rintasyöpää on eri kudostyyppejä, jotka näkyvät eri tavoin mammografiassa. Merkki rintasyövästä voi olla pyöreä tai tähtimäinen paikallinen tiivistymä tai laajempi rinnan tiiviyden tai rakenteen poikkeama. Joskus sairaus näkyy vain ehkä rykelmänä mikrokalkkeja eli pieninä kalkkikertyminä maitotiehyeissä.
Kaikki syövät eivät valitettavasti näy mammografiassa, vaan 7–15 prosenttia kaikista rintasyövistä jää mammografiassa
näkymättä. Tähän vaikuttavat luonnollisesti käytetty tekniikka ja tulkitsijan kokeneisuus, syövän kudostyyppi, mutta ehkä eniten itse rauhaskudoksen tiiviys ja epäsäännöllisyys. Tiiviistä, runsaasti rauhas- ja sidekudosta
sisältävästä rinnasta on vaikeampi löytää kasvaintiivistymää tai rakennehäiriötä kuin rinnasta, jossa rauhaskudos on korvautunut rasvalla.
Nykyaikaisella digitaalimammografiatekniikalla tiiviin rauhaskudoksen läpi näkee paremmin kuin perinteisellä filmitekniikalla. Monikeskustutkimuksessa, johon osallistui lähes 50 000 naista, osoitettiin digitaalimammografian parempi herkkyys syövän löytämisessä alle 50-vuotiailla naisilla ja naisilla, joilla oli tiiviit rinnat.

Kyhmy pitää aina tutkia

Kyhmy rinnassa on aina tutkimisen arvoinen. Se on naisten yleisin syy hakeutua rintatutkimuksiin ja myös yleisin (80%) ensioire todetuissa rintasyövissä.
Normaalien mammografiakuvien ja mahdollisten lisäkuvien jälkeen tehdään radiologin harkinnan mukaan ehkä vielä
rintojen ultraäänitutkimus. Se on hyvä jatkotutkimus, kun selvitetään paikallista sormin tuntuvaa tai mammografiassa näkyvää muutosta. Kaikki sormin tuntuvat muutokset eivät näy mammografiassa, etenkään tiiviissä rinnassa, mutta yleensä ne saadaan näkyviin ultraäänessä, koska tutkimus on helppo kohdistaa juuri ongelmakohtaan.
Voidaan sanoa, että paikallisen kyhmyn selvittelyssä mammografia ja ultraääni yhdessä ovat parempi kuin osiensa summa. Ultraäänellä on helppo erottaa viaton nesterakkula kiinteää kudosta olevasta kasvaimesta. Se kertoo myös, onko tämä muutos todennäköisesti hyvän- vai pahanlaatuinen. Ultraääni on kätevin ja helpoin tapa ohjata neulanäytteen ottoa, mahdollista kystan tyhjennystä ja sormin tuntumattoman kasvaimen merkkausta ennen leikkausta.

Miksi UÄ ei sovi seulontaan?

Seulontatutkimukseksi ultraääni ei sovi, ei ainakaan yksinään. Ultraääni on piilevän, sormin tuntumattoman syövän suhteen epäherkempi kuin mammografia. Muun muassa mikrokalkit eivät useinkaan näy ultraäänikuvassa, ja myös osa nimenomaan piilevistä kyhmyistä jää näkymättä.
Tiiviissä rinnassa mammografian täydentäjänä ultraääni voi lisätä tutkimuksen herkkyyttä, toisaalta ongelmana on tietyntyyppisestä rintarauhaskudoksesta tulevat väärät positiiviset, epätyypilliset ultraäänilöydökset, joista seuraa turhia jatkotutkimuksia. Mahdollinen löydös tulee aina suhteuttaa tunnustelu- ja mammografialöydökseen.

Kasvainnäyte ratkaisee

Kun todettu kyhmy on mammografian tai ultraäänen perusteella kiinteää kudosta, varmistetaan muutoksen luonne karkeaneulabiopsialla (kudosnäyte), joka kertoo onko muutos hyvän vai pahanlaatuinen. Yleensä sillä selviää myös kasvaimen kudostyyppi ja se, onko kasvain mahdollisesti levinnyt ympäröiviin kudoksiin.
Mikäli tämän kolmoisdiagnostiikan (tunnustelu, mammografia + ultraääni ja biopsia) tulokset eivät sovi toisiinsa, tulee muutos poistaa kirurgisesti.

Magneettikuvaus erityistapauksiin

Magneettikuvausta voi käyttää rintasyöpädiagnostiikkaan erityistapauksissa, eli lähinnä silloin, kun mammografialla ja ultraäänellä ei ole päästy diagnoosiin. Myös Pulssissa tehdään näitä rinnan magneettikuvauksia. Tutkimuksessa käytetään aina varjoainetta, koska syöpäkasvain tehostuu varjoaineella eri tavalla kuin normaali kudos tai hyvänlaatuinen muutos.
Pienet, paikalliset syövät voivat jäädä magneetillakin löytymättä, mutta yleisesti ottaen magneettikuvauksen herkkyys rintasyövän suhteen on mammografiaa parempi. Tietyissä syöpätyypeissä se on lähes 100%.
Magneettikuvaukseen sopivia erityisongelmia ovat muun muassa leikatun rinnan epäselvä löydös: kun ei tiedetä, onko kyseessä arpikudosta vai uusi syöpä, tai kun on todettu rintasyövän kainaloetäpesäke, mutta varsinainen rinnan kasvain ei löydy tavanomaisin keinoin.
Magneettikuvauksesta on hyötyä myös ennen leikkausta, kun epäillään monipesäkkeistä rintasyöpää. Se sopii hyvin proteesirinnan tutkimiseen ja esimerkiksi proteesin rikkoutuminen on helpointa osoittaa sillä.
Seulontatutkimukseksi magneettikuvaus ei kalleutensa ja rajoitetun kapasiteetin vuoksi sovi, ja myös mahdolliset väärät positiiviset löydökset johtaisivat helposti hankaliin lisätutkimuksiin. Poikkeus ovat ehkä korkean perinnöllisen rintasyöpäriskin omaavat naiset, joilla on hyvin tiivis, mammografialla vaikeasti tulkittava rauhaskudos. Heillä magneettikuvaus saattaa olla paikallaan.
Osallistu seulontoihin.pdf

Jaakko Kiviharju, radiologian erikoislääkäri

Tietopulssi 3/2007

Viisi viimeisintä