Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Näin syntyvät suonikohjut
Suonikohjut ovat laskimovajaatoiminnan oire. Alaraajojen laskimoläppien tehtävänä on estää liiallista paineen kohoamista ihmisen seisoessa. Läppien suunta on sellainen, että ne sallivat virtauksen vain sydämeen päin. Jos laskimoläppä ei pidä, veri virtaa väärään suuntaan, ja paine laskimossa nousee ja sen seurauksena heikkoseinäinen laskimo laajenee. Noin 20-30 prosentilla aikuisväestöstä on suonikohjuja.
Tavallisimmin vajaatoiminen laskimo on pitkä safena-laskimo, joka alkaa nilkan sisäsivulta ja jatkuu reiden tyveen saakka, jossa se yhtyy reisilaskimoon. Vajaatoiminta alkaa tavallisesti reiden tyvestä. Paine nousee laskimon sisällä ja laskimo alkaa laajeta. Läppä venyttyy, eikä seuraavakaan läppä enää pidä. Myöhemmin sama prosessi vähitellen jatkuu pohkeen alueelle aina nilkkaan saakka, jossa läpät alkavat myös vuotaa.
Reiden etuosaan voi aluksi tulla kohjuja laskimon sivuhaaraan, mutta reiden alue voi olla kohjutonkin, jos päärunko sijaitsee syvällä rasvakudoksessa. Kun laskimovajaatoiminta etenee säären alueelle, tällekin alueelle alkaa tulla kohjuja.
Turvotuksia ja kipuja
Kun koko laskimorunko on vajaatoiminen, kohonnut laskimopaine aiheuttaa turvotuksia nilkkaan, josta seuraa pingotusta ja kipuoireita.
Myöhemmässä vaiheessa krooninen turvotus voi aiheuttaa rasvakudoksessa ravitsemushäiriötä ja kovettumista sekä iholle ruskeata pigmenttiä. Jos tällaiselle alueelle tulee ihovaurio, sen paraneminen voi olla vaikeata. Siitä kehittyy helposti krooninen säärihaava. Onneksi näin pitkälle edennyt suonikohjutauti on nykyisin harvinainen.
Hiussuonilaajentumat
Ihon sisäiset hiussuonilaajentumat, eli suonen ratkeamat liittyvät ihonsisäisten hiussuonien paineen kohoamiseen. Kohonnut laskimopaine tai liian voimakas yhteys mikroskooppisen pienestä ihonsisäisestä valtimosta voivat aiheuttaa tämän.
Laskimoveri virtaa alaraajoista sydämeen päin passiivisesti laskimoläppien suuntaamana. Sen lisäksi laskimoveren virtausta kiihdyttää aktiivinen pohjelihasten toiminta. Se pumppaa laskimoverta tehokkaasti alaraajoista ylös päin. Jalkojen kohoasento tyhjentää laskimot edistäen näin laskimoverenkiertoa ja paine laskimoissa alenee samalla nollaan.
Perimä altistaa kohjuille
Kohjujen syntymisessä tiedetään olevan perinnöllistä taipumusta. Laskimovajaatoiminta on alkaa tavallisesti reiden tyven ylimmästä laskimoläpästä, joka saattaa olla synnynnäisesti liian hento. Myös laskimotulehdus voi vaurioittaa laskimoläppiä.
Liikalihavuus ja raskaudet lisäävät vatsaontelon sisäistä painetta, mikä kuormittaa alaraajojen laskimoläppiä. Seisominen pitkiä aikoja paikoillaan aiheuttaa painekuormitusta laskimoläppiin. Jos läpät ovat pitäviä, ei kohjuja tule herkästi, mutta jos läpässä on vuoto, laskimo alkaa laajeta ja syntyy suonikohjuja.
Ikääntyminen voi myös lisätä suonikohjujen kehittymistä, koska läpät ovat olleet alttiina pidemmän aikaa rasitukselle.
Martti Janatuinen, LKT, kirurgian ja verisuonikirurgian erikoislääkäri
Tietopulssi 4/2008