Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

Ajoissa löydetty suolistosyöpä paranee hyvin

Paksu- ja peräsuolensyövät ovat sekä miehillä että naisilla yksi tavallisimmista syöpälajeista. Suolistosyöpä ei kovin herkästi koidu potilaan kohtaloksi, jos tauti vain löydetään ajoissa.

Itsestään huolehtiva potilas ja tarkka lääkäri ovat näiden syöpien torjunnassa avainasemassa. Apua saatetaan saada myös maassa mahdollisesta käyttöön tulevasta suolistosyöpien seulonnasta.
Vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Erkki Pekkala vahvistaa, että suolistosyöpien riskiryhmien järjestelmällinen seulonta lienee tehokkain keino löytää suolistosyövät riittävän varhain. Suomessa seulontaa ryhdytään kokeilemaan mahdollisesti ensi vuonna osalle 60-69 vuotiaista suomalaisista. Kymmenessä vuodessa koko ikäluokan pitäisi olla joukkotarkastusten piirissä.
Perä- ja paksusuolen syövän – joita nimitetään yhdessä suolistosyöviksi – varhainen löytyminen on kaikesta huolimatta yhä kiinni myös potilaan itsetuntemuksesta ja lääkärin tarkkuudesta.
Molempien hoksaavaisuutta tarvitaan, sillä suolistosyövät ovat yleisimpien syöpätautien joukossa molemmilla sukupuolilla. Suomesta arvellaan löytyvän tänä vuonna noin 1500 paksusuolen ja liki 1000 peräsuolen syöpätapausta. Suurin osa sairastuneista on ikä-ihmisiä. Paksusuolensyövästä noin viisi prosenttia on perinnöllistä lajia.

Huomaa oireet

– Suolistosyövät ovat ikävä kyllä hieman salakavalia. Ne antavat oireita, mutta jos ihminen on esimerkiksi sitä tyyppiä, että reagoi stressiin ja muihin elämän paineisiin mahallaan, oireita voi olla vaikea tunnistaa, Erkki Pekkala toteaa.
Pekkala kehottaa kiinnittämään huomioita siihen, jos suolen toiminnassa tapahtuu selvä muutos. Veri tai lima ulosteissa, kurina, turvottelu ja täyteyden tunne ylävatsassa voivat olla merkki jostain ongelmasta. Mikäli vatsan ja suolen oireisiin liittyy vielä selittämätöntä väsymystä ja anemiaa, lääkäriin menoa ei pidä viivyttää.
– Jos WC-paperiin jää kirkasta verta, on melko todennäköistä on, että se tulee peräpukamista tai haavaumasta peräaukossa ja on siis harmitonta, Pekkala rauhoittaa.

Polyypit pois

Suolistosyöpä saa usein alkunsa suolen seinämän polyypistä. Polyypit kasvavat suolessa sisällä ja niillä on usein pieni varsi, jolla ne kiinnittyvät suolen sisäpintaan. Polyyppi voi kasvaa jopa 4-5 senttimetrin läpimittaiseksi.
– Polyyppejä ei pidä sekoittaa divertikkeleihin, jotka taas ovat ikään kuin pieniä suolesta muodostuneita, ulospäin työntyviä pussukoita. Divertikkelit ovat hyvin yleisiä vanhemmilla ihmisillä eikä niihin liity syöpävaaraa, Pekkala korostaa.
Kasvaviin polyyppeihin taas liittyy taipumus muuttua pahanlaatuiseksi, joten ne tulisi aina poistaa, Erkki Pekkala toteaa. Ongelmallista on, että ihminen on täysin tietämätön ylimääräisestä kasvannaisesta suolistossaan.
– Suuret polyypit voivat aiheuttaa ripulia ja niistä voi vuotaa verta. Seulontamenetelmä, jota ollaan ottamassa käyttöön, perustuu tämän veren havaitsemiseen. Joissakin tapauksissa potilas itse havaitsee veren ulosteissaan ja tulee tutkimukseen.
Peräsuolessa polyypit voivat olla litteitä, suolen pinnassa kohoumana tuntuvia kasvannaisia. Lääkäri, joka on kokenut ja tulee ajatelleeksi asiaa, voi tunnistaa peräsuolen polyypit ja syövän sormella tunnustelemalla tekemässään tutkimuksessa.

Kolonoskopia paras

Perä- ja paksusuolen tutkimuksen perusmenetelmä on röntgenkuvaus. Kaikista tarkin menetelmä on kuitenkin paksusuolentähystys eli kolonoskopia. Tutkimuksessa lääkäri vie ohuen tähystysputken potilaan suolistoon aina ohutsuoleen saakka. Taipuisan putken päässä on pieni kamera, joka välittää lääkärille kuvaa suolen sisäpinnasta. Polyypit ja mahdolliset syövänalutkin näkyvät kuvassa hyvin selvästi. Tarpeen tullen polyypit voidaan poistaa saman toimeenpiteen aikana ja epäilyttävistä muutoksista voidaan ottaa koepaloja.
– Perä- ja paksusuoli ovat yhteensä noin puolitoistametriä pitkä ja joskus suolisto on hyvin, hyvin mutkainen. Tutkimuksessa suolta kuitenkin kerätään tähystysputken päälle vähän kuin ”sylttysukaksi” niin, että suolen pituus on lyhimmillään 70–80 senttimetriä, Erkki Pekkala kertoo.
Kolonoskopia kestää 20–30 minuuttia, joskus kauemminkin. Osa potilaista pitää tutkimusta epämiellyttävänä ja se voi myös aiheuttaa kipua suolen venyessä. Suoli täytyy tyhjentää kokonaan ja hyvin ennen tutkimusta, mistä varsinkin iäkkäille potilaille voi tulla hutera olo.

Lohdullinen ennuste

Erkki Pekkala sanoo, että kolonoskopia on ehdottomasti vaivan arvoinen tutkimus. Sillä saadaan tarkkaan selville, onko syytä huoleen ja jos on, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi. Jos suolistosta löytyy syöpä, saadaan se parhaassa tapauksessa kiinni vielä, kun se ei ole levinnyt. Paikallisen suolistosyövän ennuste on lähes aina erinomainen ja edenneissäkin syövissä ainakin kohtalainen. Suolistosyövän hoitomenetelmä on leikkaus jota ehkä täydennetään vielä solusalpaaja- ja sädehoidolla.
Montaa potilasta pelottaa mahdollisuus, että suolistosyövän takia hänelle jouduttaisiin tekemään avanne. Avanne on aukko, joka tehdään vatsaan, jos peräsuolta joudutaan poistamaan niin ettei ulosteen normaali kulkureitti enää toimi.
– Leikkaustekniikat ovat kehittyneet niin paljon, että avanteita tehdään enää hyvin vähän verrattuna aikaan vielä 20 vuotta sitten, Erkki Pekkala kertoo.
Pekkala suosittelee kolonoskopiaa niissäkin tapauksissa, joissa potilas on niin sanottua vatsallaan reagoivaa tyyppiä, mutta hänen oireissaan tapahtuu muutos. Yhdellä hyvin ajoitetulla kolonoskopialla torjutaan erehdyksistä ehkä ikävin: se, että lääkäri ja potilas luulevat kumpikin vanhan tutun vaivan taas äityneen, vaikka sillä kertaa kyse olisikin jostakin vakavammasta.

LK

Tietopulssi 1/2003