Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa suurenevat elimen rauhas- ja tukiosat, näiden eri osien muutosten keskinäinen suhde vaihtelee suuresti eri yksilöillä.

Virtsaputki kulkee eturauhasen läpi ja niinpä suurentuma ahtauttaa virtsaputkea aiheuttaen virtsankulun esteen ja virtsaamisoireita.
Hyvänlaatuinen liikakasvu yleistyy iän myötä. 80%:lla yli 60–vuotiaista miehistä voidaan todeta liikakasvu. Vain 40%:lla liikakasvu aiheuttaa oireita. Oireiden vuoksi hoitoon hakeutuu noin 20% yli 60–vuotiaista miehistä. Oireet voivat vaihdella jaksoittain mutta iän myötä ne kuitenkin yleensä lisääntyvät.

Liikakasvun oireet

Oireet voivat olla monenlaisia tai potilas voi olla oireeton. Koetut oireet jaetaan kertymäoireisiin ja tyhjennysoireisiin.

Kertymäoireet
– Tiheä virtsaamistarve
– Yövirtsaaminen
– Virtsauspakko
– Virtsapakkoon liittyvä virtsan karkaaminen

Tyhjennysoireet
– Virtsantulon viipyminen
– Heikentynyt virtsasuihku
– Ponnistelun tarve virtsatessa
– Virtsauksen keskeytyminen
– Vajaan tyhjenemisen tunne
– Virtsaumpi

Oireita voidaan kartoittaa tähän tarkoitukseen kehitetyillä kyselykaavakkeilla. Näillä saadaan käsitys oireiden vaikeusasteesta ja niiden potilaalle aiheuttamasta haitasta.

Liikakasvun selvittelyyn tarvittavat tutkimukset

Perustutkimuksiin kuuluvat potilaan huolellinen haastattelu, oirekyselykaavakkeiden ja virtsaamispäiväkirjan täyttö, lääkärin suorittama kliininen tutkimus ja laboratoriokokeet. Laboratoriokokeista tavallisimmin katsotaan tavanomainen virtsanäyte, munuaisten toimintakoe sekä prostataspesifinen antigeeni eli PSA. Jäännösvirtsan määrä on myös hyvä mitata. Se on helppo tehdä tähän tarkoitukseen kehitetyillä ultraäänilaitteilla.
Täydentäviä tutkimuksia harkitaan jos potilas on alle 50-vuotias, hän sairastaa diabetesta, epäillään eturauhassyöpää, potilaalla on jokin neurologinen sairaus, on ollut verivirtsaisuutta tai virtsatulehduksia tai on epäsuhta oireiden ja tutkimuslöydösten välillä.
Virtsan virtaama voidaan mitata ja näin saadaan käsitys virtsasuihkun voimasta. Mikäli virtsan huippuvirtaama on alle 10ml/s, on potilaalla jopa 90% todennäköisyydellä ahtauma alavirtsateissä, usein eturauhasen liikakasvu.
Peräsuolen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella saadaan hyvä kuva eturauhasen koosta ja muodosta. Jos epäillään eturauhassyöpää, otetaan koepalat ultraäänitutkimuksen ohjaamana. Ennen koepalojen ottoa eturauhanen puudutetaan jolloin toimenpide ei ole kovinkaan kivulias.
Virtsaputken ja -rakon tähystys on tarpeen jos virtsassa on ollut verta tai epäillään virtsaputken muuta ahtaumaa tai virtsarakon sairautta. Tähystys tehdään ohuella taipuisalla videotähystimellä ja on potilaan kannalta suhteellisen helppo. Erityisvalmisteluja ei tarvita eikä tutkimuksen jälkeenkään tule normaalielämään rajoituksia.
Urodynaaminen tutkimus on virtsarakon ja virtsaputken sulkijamekanismin monimutkainen toimintatutkimus, joka on tarpeen, mikäli muuten ei päästä selvyyteen virtsaamishäiriön syystä. Saman oireen taustalla voi olla monta eri syytä. Väärin valittu hoito taas johtaa pahimmassa tapauksessa oireiden pahenemiseen.

Hoito

Eturauhaslaajentuman hoito on seurantaa, lääkehoitoa tai leikkaushoitoa.
Kiireellisen hoidon tarve on, jos on kehittynyt munuaiskudoksen vaurio, ylivuodosta johtuvaa virtsankarkailua, rakkokiviä, toistuva virtsaumpi tai eturauhaslaajentumasta johtuvia virtsatietulehduksia. Kiireellinen hoito on käytännössä aina leikkaushoitoa.
Tavallisimmin hoidon tarve syntyy kun potilas alkaa kärsiä elämänlaatua heikentäviä vaivoja.
Seuranta
Lieväoireiselle potilaalle riittää monesti pelkkä seuranta. Riittää että oireiden syy selvitetään ja vakavat sairaudet pois suljetaan. Tieto siitä että kyse on vaarattomasta tilasta helpottaa eikä moni sen jälkeen itsekään koe tarvetta hoidon aloittamiseen.

Lääkehoito

Lääkehoidon teho on heikompi kuin leikkaushoidon, mutta se on usein riittävä ja potilaan oireet häviävät tai lievittyvät oleellisesti.
Lääkkeitä on kolmenlaisia.
Kasviperäiset luonnonlääkkeet auttavat osaa potilaista. Niitä saa ilman reseptiä, ja moni on niitä jo kokeillut lääkäriin tullessaan. Jos tällaisen lääkityksen itse päättää aloittaa, on hyvä kuitenkin tutkituttaa eturauhasensa. Eri eturauhassairauksilla ei ole tyypillisiä omia oireitaan ja näin on vaara, että mahdollisen eturauhassyövän toteaminen viivästyy, jos itsehoitolääkkeillä saadaan oireisiin lievitystä.
Reseptilääkkeitä on kahta päätyyppiä. Toiset vaikuttavat eturauhasta pienentävästi ja toiset taas laajentumaan liittyvää toimintahäiriötä korjaavasti. Pienentävien lääkkeiden teho tulee hitaasti 3–6 kuukauden kuluessa, mutta sen jälkeen teho säilyy hyvin, jos lääkehoito on valittu oikein. Toimintahäiriötä korjaavat ns. alfasalpaajat tehoavat nopeasti, mutta niillä ei ole vaikutusta eturauhaslaajentuman kokoon.
Sopivan lääkkeen valintaan vaikuttaa eturauhaslaajentuman tyyppi. Jos rauhaskudoksen osuus laajentumasta on suuri, kasvaa laajentuma usein kookkaaksi ja pienentävät lääkkeet tuottavat hyvän tuloksen. Jos taas tukikudoksen osus laajentumasta on merkittävä, ei eturauhasen sileälihaskudos rentoudu virtsaamisen aikana normaalisti, mikä estää virtsaputkea avautumasta kunnolla. Tällöin sileälihaskudosta rentouttavat alfasalpaajat sopivat hoidoksi paremmin.
On tilanteita joissa on hyödyllistä käyttää kummankin lääkeryhmän lääkettä samanaikaisesti riittävän avun saavuttamiseksi.
Lääkehoito tulisi siis räätälöidä tapauskohtaisesti huomioiden potilaan oireet ja laajentuman tyyppi.

Leikkaushoito

Höyläysleikkaus on edelleenkin kultainen standardi, johon muita uusia hoitomuotoja verrataan. Sen avulla virtsasuihku paranee 54–125%, jäännösvirtsa pienenee yli 50% ja oirepisteet vähenevät 75% yli 80%:lla leikatuista.
Jos laajentuman koko on suuri, yli 100 ml, on avoleikkaus hyvä vaihtoehto. Avoleikkaus ei ole nykyään kovin tavallinen vaikka se antaakin parhaan tuloksen mitattuna virtsantulon paranemisella, oireiden lievittymisellä ja uusintahoitojen tarpeen vähäisyydellä. Avoleikkauksessa poistetaan vain laajentumaosa kuten höyläyksessäkin, ei koko eturauhasta kuten eturauhassyöpäleikkauksessa.
Pienen laajentuman hoidoksi riittää usein eturauhasen halkaisu ilman että kudosta poistetaan varsinaisesti ollenkaan.

Muut hoidot

Erilaisia lämpöhoitomenetelmiä on vuosien varrella pyritty kehittämään. Niiden periaate on laajentumakudosta kuumentamalla aiheuttaa kudostuho ja laajentuman pieneneminen.
Mikään näistä ei ole toistaiseksi saavuttanut merkittävää asemaa ja niitä käytetään lähinnä erityistilanteissa.
Laserhoidot ovat niin ikään kehitysvaiheessa edelleenkin. Laserhoidot ovat turvallisia ja soveltuvat helposti päiväkirurgiaan mutta ovat useimmiten teholtaan höyläysleikkausta huonompia. Laserhoitoihin liittyy monesti myös viikkoja kestävät virtsaamishankaluudet ja uusintatoimenpiteiden tarve on suurempi kuin höyläysleikkauksen jälkeen.

Lopuksi

Lääkehoitojen kehitys on muuttanut eturauhaslaajentuman hoitoa voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Lääkehoidot eivät ole tehneet kuitenkaan leikkaushoitoa tarpeettomaksi. Tärkeää on muistaa, että jos lääkehoidolla ei saavuteta apua ja kyseessä on liikakasvusta johtuva vaiva, tulisi leikkaushoitoa harkita ajoissa. Eturauhasen liikakasvu aiheuttaa ajan myötä virtsarakon muutoksia, jotka voivat heikentää tarpeettomasti pitkitetyn leikkaushoidon tulosta.
Eturauhaslaajentuman tutkimuksesta ja hoidosta on laadittu Euroopan urologiyhdistyksen toimesta ohjeistus. Suomessa on käytössä eturauhaslaajentuman käypä hoito-suositus, minkä lisäksi ns. hoitotakuulakiin on kirjattu kriteerit eturauhaslaajentuman hoitoonpääsystä. Tämä artikkeli perustuu näihin ohjeistuksiin.

Pekka Salminen, Kirurgian ja urologian erikoislääkäri


Tietopulssi 4/2007