Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

Enemmän kuin tavallinen palveluntarjoaja: Työterveys Pulssi tarjoutuu yritysten kumppaniksi

Työterveys Pulssi rakentaa halukkaiden asiakas-yritystensä kanssa erityistä kumppanuusyhteistyötä. Mallia on kokeiltu neljän yrityksen kanssa ja palaute niiltä oli hyvää. Yrityksille on tärkeää, että työterveyshuolto ymmärtää myös niiden liiketoimintaa.

Mikä kumppanuushanke?

Kumppanuushankkeen idena on, että yrityksen ja Työterveys Pulssin yhteistyö perustuu yhdessä suunniteltuihin ja yhdessä hyväksyttyihin, konkreettisiin toimintamalleihin. Mallit kirjataan kumppanuusasiakirjaan.
Kumppanuusasiakirja ei korvaa yritysten kanssa allekirjoitettavaa työterveyshuoltosopimusta eikä Kelan edellyttämää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, vaan toimii niitä täydentävänä työvälineenä.
Kumppanuusyhteistyö on asiakasyritykselle yksilöllisesti räätälöityä; vain siten työterveyshuolto voi integroitua yrityksen ydinprosesseihin ja palvella yrityksen laajempaa terveydenedistämisstrategiaa.

Kumppanuushankkeen kehittely alkoi Pulssissa syksyllä 2006. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää työterveyshuoltoa yhdessä asiakasyritysten kanssa.
Tätä varten kokeiluun osallistuneiden yritysten edustajia haastateltiin ja hieltä kysyttiin, mitä toiveita ja tarpeita yrityksillä on työterveyshuollolle. Haastattelujen tuloksia pohdittiin yhdessä maaliskuussa 2007 järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa olivat äänessä asiakasyrityksemme, jotka kertoivat, mitä vaatimuksia niissä tehtävä työ asettaa henkilöstön terveydelle ja työkyvylle.
Yhtä mieltä seminaarissa oltiin siitä, että työterveyshuolto on perusterveydenhuoltoa, jonka on tärkeää huolehtia vahvasta lääketieteellisestä osaamisesta. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan asiakasyrityksissä pidettiin hyvin tärkeänä sitä, että työterveysammattilaiset ymmärtävät myös yritysten liiketoimintaperiaatteita.

Kokonaisvastuu jää lääkärille

Varhainen puuttuminen henkilöstön terveysongelmiin on tehokasta terveydenhuoltoa. Vastuu puuttumisesta kuuluu sekä työterveyshuollolle että yrityksille itselleen.
Yrityksissäkin ollaan kuitenkin sitä mieltä, että kokonaisvastuu työntekijän työkyvyn seurannasta pitää säilyä työterveyslääkärillä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon väliin ei saisi jäädä potilaita
”roikkumaan”, koska he ovat eläkeriski yritykselle.
Yrityksen ja työterveyshuollon syvällinen yhteistyö onnistuu, kun se perustuu samoille arvoille, on aktiivista, suunniteltua ja siitä pidetään kirjaa. Lisäksi yhteistyötä pitää tehdä kaikilla organisaation tasoilla. Yritysten edustajat painottivat, että työterveyshuollon keräämä tieto pitää kiteyttää ymmärrettäviksi työkykyennusteiksi ja yritykselle annettavien toimenpide-ehdotusten pitää perustua tosiasioihin.

Pulssi sai kehuja

Työterveys Pulssille yrityksissä tehdyt haastattelut olivat mukavaa kuultavaa. Työterveys Pulssia pidettiin ammattitaitoisena, puolueettomana, palvelualttiina ja asiakaslähtöisenä yhteystyökumppanina. Haastatteluista kävi myös ilmi, että yritykset ja niiden työtekijät olisivat halukkaita ostamaan Pulssin palveluita myös työterveyssopimusten ulkopuolelta. Lääkäriasema Pulssin mainetta palvelutuottajana pidettiin hyvänä, ja Työterveys Pulssia kannustettiin laajemminkin tiedottamaan koko lääkäriaseman palveluvalikoimasta.

Hoidetaan myös terveyttä

- Pulssin työterveyshuollon kumppanuushanke oli erinomainen asia, sanoo Länsi-Suomen lääninhallituksen
henkilöstöjohtaja Ulla Peltola. Hän sanoo, että parasta hankkeessa oli ajatus edistää työntekijöiden terveyttä etukäteen, eikä vain hoitaa heitä, kun he jo sairastuvat. Peltolaa miellytti myös laajuus, jolla kumppanuushankkeessa tarkasteltiin sekä työntekijöitä että koko organisaatiota.
Kumppanuushankkeen periaatteet ja työmuodot ovat nyt jääneet lääninhallituksen ja Työterveys Pulssin välillä voimaan. Parasta mitä niistä voi Peltolan mukaan seurata, on työntekijöiden entistä parempi työhyvinvointi ja jaksaminen töissä. Peltola korostaa eritoten henkistä jaksamista.
- Olemme asiantuntijaorganisaatio ja työmme on pitkälle henkistä työtä. Työ on vaativaa ja työmäärät suuria. Monilla työhön sisältyy paljon työmatkoja, jotka venyttävät päivää. Tästä syystä lääninhallitus panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Pulssin kanssa tehty erittäin hyvä sopimus työterveyshuollosta on yksi esimerkki tästä.
Lääninhallituksessa eri toimipisteissä työskentelee reilut 350 työntekijää, joista vajaat 150 Turussa. Henkilöstön keski-ikä on viidenkympin paikkeilla. Ikä tuo omat terveyshaasteensa ja samaan aikaan valtionhallinnon vaatimukset viranhaltijoilleen lisääntyvät.
- Eri tuottavuusohjelmat asettavat meille tavoitteita toimintojen tehostamiseksi, Peltola kertoo.
Paitsi ehtiä enemmän, virkamiesten ja -naisten edellytetään osaavan enemmän; itsensä kehittämistä ja kouluttamista pitäisi jatkaa läpi työuran.
Ulla Peltola uskoo, että työterveyshuolto voi tehdä paljonkin sille, ettei
ihmisten terveystilanne pääse kärjistymään sairaudeksi saakka.
- Kumppanuushanke on nyt jatkunut keskusteluilla Työterveys Pulssin ja työterveyslääkäriemme kanssa. Kartoitamme keskusteluissa henkilöstön erilaisia tarpeita, ja mielestäni ne ovat olleet erittäin hedelmällisiä tilaisuuksia. LK

Valmennusta terveyteen

Schenker Cargo Oy:stä olisi ennen sanottu, että se on rekkafirma, mutta nimitys ei riitä enää kuvaamaan modernin logistiikkayhtiön toimintaa. Yrityksen Turun yksikössä työskentelee noin 350 ihmistä. Joukko jakaantuu kolmeen jokseenkin yhtä suureen ryhmään, autonkuljettajiin, terminaalityöntekijöihin ja toimihenkilöihin.
Schenker Cargon toimitusjohtaja Jouni Sopula sanoo, että näinkin erilaiseen joukkoon mahtuu paljon työterveyshaasteita. Vaikka alan työolot- ja välineet ovat kehittyneet, vaatii autonkuljettajan ammatti edelleen muun muassa hyvää lihaskuntoa ja terävät aistit. Myös satamaterminaaleissa hyvä fysiikka on välttämätön, ja lisäksi ihmiset altistuvat siellä vedolle ja suurille lämpötilan vaihteluille. Logistiikkayrityksessä kaikki työntekijät ovat sidottuja tiukkoihin aikatauluihin, ja yhden työpisteen suoritus riippuu siitä, kuinka ajoissa edellinen on osansa tehnyt.
- Meille on erittäin tärkeää, että ihmiset pystyvät olemaan töissä, koska yhdenkin lenkin puuttuminen ketjusta kuormittaa muita. Emme voi pitää suurta varahenkilöstöä, joka tulee lyhyellä varoitusajalla töihin, Sopula toteaa.
Schenker oli mukana Pulssin työterveyshuollon kumppanuushankkeen kokeilussa ja Sopulan mukaan tulokset siitä olivat hyvin lupaavia. Sopulan mielestä Pulssissa on nähty aivan oikein, että asiakasyrityksen palveleminen vaatii yrityksen ja sen työntekijöiden tehtävien syvällistä tuntemista.
- Me toivomme, että saamme työterveyshuolloltamme lisää tietoa siitä, mistä työntekijöidemme sairaudet ja poissaolot johtuvat: johtuvatko ne itse työstä, työoloista, työyhteisöstä vai jostakin muusta. Tieto auttaa meitä parantamaan oloja niin, että ihmiset jaksaisivat paremmin olla töissä, Sopula selvittää. Hän sanoo, että ammattitaitoisesta työvoimasta on jo siinä määrin pulaa, että työntekijöistä on yksin senkin takia pidettävä hyvää huolta. Toinen Schenkerin keskeisiä toiveita työterveyshuollolle on eräänlainen työntekijöiden valmentaminen.
- Työterveyshuolto voi ennakoida ongelmia ja opastaa työntekijöitä jo ennen kuin mitään ongelmia on edes tullut. Jokainen voi tehdä paljon oman terveytensä eteen, ja työnantajana me voimme tukea hyviä terveyspyrkimyksiä, mutta viime kädessä työntekijän on itse otettava vastuu itsestään.
Ja muuten: ikääntyminen ei ole Schenkerissä ongelma. Jouni Sopula kehuu eritoten vanhemman polven työntekijöitä, joilla taitoa, tietoa, malttia ja asennetta tehdä työnsä todella hyvin.
Tarvitsemme kaikenikäisiä työntekijöitä, Sopula sanoo. LK

Anne Heikkinen, TtT, projektipäällikkö
(Väitellyt 25.5.2007 Turun Yliopistossa terveystieteiden tohtoriksi)

Tietopulssi 3/2007

Viisi viimeisintä