Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Alkon ja Pulssin toimintamalli laajenee valtakunnalliseksi: Tuloksellista kumppanuutta
Alkon Länsi-Suomen aluetoimiston ja Lääkäriasema Pulssin yhteistyö
on hyvä esimerkki innovatiivisesta työterveyshuollosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämiseksi kehitetty ergonomiavastaavien koulutuspaketti on kerännyt runsaasti kiitosta Turun alueen alkolaisilta.
Nyt hyväksi havaittu toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön Alkon myymälöissä ympäri Suomen.
Alkon Liedon myymälässä työskentelevä Mari Konsala ja Pulssin työfysioterapeutti Pauliina Koskinen kiittävät kilvan toisiaan ja tiiviin yhteistyön tuloksena syntynyttä ergonomiavastaavien koulutuspakettia. Vuolaita kehuja saa osakseen myös idean isä, Alkon Länsi-Suomen alueen aluepäällikkö Erkki Pakola.
– Noin kolme vuotta sitten Erkki Pakola ehdotti Pulssin työterveyshuollolle, että Turun alueen Alkoihin koulutettaisiin myymälöiden omien työntekijöiden joukosta ergonomia-asioista vastaava henkilö. Ajatus kuulosti meistä erinomaiselta, ja hanke käynnistyi saman tien, Pulssin työfysioterapeutti Pauliina Koskinen kertoo.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy Alkon työntekijöiden sairauspoissaoloihin. Säännöllisen ergonomiakoulutuksen tavoitteena on vähentää poissaoloja ja lisätä työntekijöiden hyvinvointia kiinnittämällä erityistä huomiota oikeisiin työasentoihin ja taukoliikuntaan.
Teoriaa ja käytännön harjoituksia
– Alueen myymälöistä koottiin yhteensä kolme ryhmää, joiden kanssa ryhdyimme kartoittamaan, mitkä asiat työpaikalla ovat kunnossa ja mitkä vaativat parannusta. Lähtökohtana oli ennen kaikkea henkilökunnan kuunteleminen ja ratkaisujen etsiminen heidän esille nostamiinsa ongelmiin, Koskinen kertoo.
Koulutuksessa lähdettiin liikkeelle teoriasta, jota testattiin myöhemmin myös käytännössä.
– Alkuun kävimme läpi, mitä tarkoittaa työkyky ja työn kuormittavuus. Mitä tapahtuu, jos ei hallitse kehoaan eikä ota huomioon työasentoa ja oikeita liikeratoja. Motivoituminen edellyttää ymmärtämistä, joten asiaa havainnollistettiin vielä muovisella selkärangalla, jotta ihmiset todella oivaltaisivat, mitä vääränlaiset työasennot saavat kehossa aikaan.
Seuraavaksi ryhmä testasi pullojen hyllytystä, nostotekniikoita ja kassatyöskentelyä saamiensa oppien mukaisesti. Harjoituksia tehtiin myymälässä, varastossa ja toimistossa.
– Konkreettiset harjoitukset videoitiin, mikä oli erittäin hyödyllistä. Videolta näki hyvin, mitä tekee oikein ja mitä väärin. Ergonomisesti oikein tehtynä työ sujui myös nopeammin kuin etukäteen osasi arvata, pilottiryhmässä mukana ollut Mari Konsala kertoo.
Opit tallennettiin dvd:lle
Ergonomiavastaavan koulutuksen läpikäyneet ovat Koskisen mukaan vieneet ergonomiaoppeja kiitettävästi omille työpaikoilleen.
– Olemme käyneet jokaisen työntekijän kanssa kaikki keskeiset asiat läpi ja harjoitelleet niitä myös käytännössä. Vastaanotto on ollut erittäin innostunut. Tarkkailemme ja ohjeistamme nyt aktiivisesti toinen toisiamme, Konsala hymyilee.
Viime keväänä valmistui myös alkolaisten käsikirjoittama dvd, jossa ergonomiavastaavat esittelevät oikeaoppisia työtapoja. Dvd, esitteet, jumppaohjeet ja muu materiaali on koottu ergonomiakansioksi, jollainen löytyy nyt jokaisesta Turun alueen myymälästä.
– Alkolaiset ovat olleet erittäin aktiivisia. He esimerkiksi tuottivat dvd:n hyvin itsenäisesti. Tehtäväkseni jäi lähinnä seurata sivusta, ettei mukaan livahda virheellistä tietoa. Jatkossa ergonomiavastaavat kouluttavat myös uudet työntekijät, mutta tarvittaessa olen tietysti edelleen heidän käytettävissään, Koskinen sanoo.
Ergonomiakoulutuksesta saadut palautteet ovat olleet kiitettäviä. Hyväksi havaittu toimintamalli on otettu käyttöön myös Helsingissä, ja tänä keväänä ergonomiavastaavien koulutus aloitetaan kaikissa Alkon myymälöissä ympäri Suomen.
– Malli on hyvin sovellettavissa myös muihin yrityksiin, jotka haluavat panostaa tuki- ja liikuntaelinsairausten ennaltaehkäisyyn, Koskinen sanoo.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia
Alkossa tehdään Koskisen mukaan keskiraskasta työtä, mikä vaatii hyvää fyysistä kuntoa.
– Olemme myös järjestäneet alkolaisille ryhmiä, joilla on pyritty lisäämään työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehon ja mielen hallintaa. Kun kunto on hyvä, työ sujuu kevyemmin ja työpäivän jälkeenkin jaksaa lähteä liikkeelle sen sijaan että lysähtäisi uupuneena sohvaperunaksi, Koskinen sanoo.
Hyvinvointiryhmäläisille on järjestetty mahdollisuuksia tutustua eri liikuntalajeihin, ja heille on tarjottu opastusta myös painonhallinnassa ja laihduttamisessa. Ohjelmaan on kuulunut myös lääkäreiden ja työterveyshoitajan luentoja, muun muassa stressinhallinnasta ja unihygieniasta.
– Aktiivikuntoutusryhmiä olemme järjestäneet heille, joilla on jo olemassa olevia tuki- ja liikuntaelinvaivoja, Koskinen lisää.
Yhteistyötä Pulssissa koordinoi työterveyshoitaja Tuuli Saitajoki, joka vastaa myös työpaikkaselvityksistä ja ikäryhmätarkastuksista.
Jatkuvuudesta lisäarvoa
Yhteistyötä Pulssi ja Turun alueen Alkot ovat tehneet jo pitkään. Akuutit ongelmat hoidetaan heti, laajemmin työterveyshuollon tarpeita kartoitetaan puolivuosittaisissa tapaamisissa.
– Pulssissa on nimetty Alko-tiimi, johon itseni lisäksi kuuluvat työfysioterapeutti Pauliina Koskinen ja työterveyslääkärit Helena Pitkäranta ja Janne Räsänen sekä työterveyspsykologi Sini Cavén. Tavoitteena on, että pystymme mahdollisimman nopeasti vastaamaan esille nouseviin tarpeisiin. Alkossa panostetaan kiitettävästi työhyvinvointiin, ja yhdessä olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia, Tuuli Saitajoki sanoo.
Yhteistyöhön on tyytyväinen myös Alkon Länsi-Suomen alueen aluepäällikkö Erkki Pakola.
– Pulssi on ollut kumppanimme jo yli 20 vuotta. Tunnemme toisemme puolin ja toisin, mikä tekee yhteistyöstä sujuvaa. Melkein tilanteessa kuin tilanteessa olemme saaneet apua nopeasti. Pitkät hoitosuhteet ovat rakentaneet myös molemminpuolista luottamusta. Työterveyshuollossa pitkäaikainen kumppanuus tuo ehdottomasti lisäarvoa, Pakola korostaa.
Erityistä kiitosta Pakola antaa Pulssin asiantuntijoille sekä aktiivisille työntekijöilleen ergonomiavastaavien koulutushankkeen toteutuksesta.
– Koulutetut ergonomiavastaavat ovat tuoneet asioihin uutta puhtia. Työ on ollut myös tuloksellista, sillä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Ergonomiavastaavien antama ohjaus kuuluu nyt jokaisen uuden työntekijän perehdyttämiskoulutukseen, Pakola sanoo.
LH
Tietopulssi 1/2010
