Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Torju glaukooma, käy säännöllisesti silmälääkärissä

Vain säännölliset käynnit silmälääkä-rillä voivat paljastaa glaukooman.
Se on salaa etenevä silmä­sairaus, jonka aiheuttamat muutokset ovat palautumattomia. Glaukoomasta on juuri julkaistu Käypä hoito-suositus.

Glaukooman Käypä hoito -suosituksen ovat laatineet Suomen Silmälääkäriyhdistys, Suomen Glaukoomaseura ja lääkäriseura Duodecim. Suositus julkistettiin lokakuussa 2002 ja sen tavoitteena on yhtenäistää glaukoomapotilaiden hoitokäytäntöjä.
Käypä hoito -suosituksiin otetaan vain hoitoja, joiden hyödyistä on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Mikäli haluat perehtyä tarkemmin siihen, mikä on nykytiedon mukaan parasta mahdollista glaukooman hoitoa, voit tämän artikkelin ohessa tutustua tuoreeseen suositukseen, joka löytyy osoitteesta www.duodecim.fi/kh.

Näköhermon hiljainen tuhoaja

Glaukooma eli silmänpainetauti on oireeton, hitaasti etenevä näköhermon sairaus, jossa näköhermon säikeet tuhoutuvat vähitellen.
Tuhoutuneet hermosäikeet eivät palaudu hoidolla ja tämän takia taudin varhainen havaitseminen on tärkeätä. Hoitamaton glaukooma johtaa pysyvään näkökentän vajaukseen ja jopa sokeuteen. Hoidettuna ja säännöllisellä seurannalla taas lähes kaikilla potilailla näkö pysyy hyvänä loppuelämän.
Valtaosalla glaukoomapotilaista tautimuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa. Pienellä osalla tauti voi kuitenkin johtaa vakaviin vaurioihin jopa muutamassa kuukaudessa. Suomessa glaukoomalääkkeitä käyttävien potilaiden lukumäärä ylitti 60 000:n vuonna 2000. Jos potilaiden määrän kasvu jatkuu nykyisellä tasolla, on glaukoomapotilaita tämän vuosikymmen lopussa jo yli 80 000.

Ei painetta ja silti glaukooma

Glaukoomaan liittyy usein kohonnut silmänpaine. Taudista tunnetaan myös yleinen alalaji, jossa kohonnutta silmänpainetta ei ole, mutta näköhermovaurio syntyy silti. Normaali silmänpaine ei siis välttämättä sulje pois glaukoomaa. Noin puolet glaukoomista on silti sen yleisintä muotoa eli avokulmaglaukoomaa, jossa silmänpaine on koholla.
Lievästi kohonnut silmänpaine ei aiheuta mitään oireita. Tauti löytyykin useimmiten silmälääkärin tekemän tavallisen silmätarkastuksen yhteydessä.

Keski-iässä silmälääkäriin

Ensimmäisten lukulasien tullessa ajan­kohtaiseksi olisi hyvä käydä silmälääkärillä, koska glaukooma alkaa yleistyä 40:nnen ikävuoden jälkeen.
Tiedetään, että noin 1,5 prosentilla yli 50-vuotiaista on glaukooma. Riski sairastua kaksinkertaistuu joka 10:s vuosi. Likitaitteisuus lisää sairastumisen riskiä 2–4 -kertaiseksi ja jos jollakin lähisukulaisella on glaukooma, on sairastumisriski vielä tätä paljon suurempi.
Silmälääkärin terveystarkastus­ta suositellaan 40–60­vuotiaille noin viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaille noin kolmen vuoden välein. Jos suvussa on glaukoomaa tai potilaalla on muita riskitekijöitä, tutkimus on syytä tehdä useammin.

Vain lääkärin todettavissa

Optikot ja terveydenhoitajat mittaavat myös silmänpaineita, mutta glau­kooman diagnoosin tekemiseen tarvitaan aina silmälääkäri.
Silmälääkäri mittaa silmänpaineen kivuttomasti ja luotettavasti applanaatiotonometrilaitteella. Normaalisti silmänpaine ei saisi ylittää 21 elohopeamillimetriä (mmHg), mutta jos paine on vain vähän kohonnut, saattaa tiivis seuranta riittää.
Silmänpaineen mittauksen lisäksi silmälääkäri katsoo silmäpeilillä silmänpohjat. Näin hän varmistaa, ettei silmissä ole näköhermonystyn kovertumista tai hermosäiekatoa. Koska nämä muutokset ovat usein vaikeasti tulkittavia, on silmänpohjavalokuvauksesta suurta apua.
Erityisen hyödyllisiä ovat stereopapillakuvat, joista selviää kolmiulotteisesti näköhermonystyn rakenne. Hermosäiekuva taas paljastaa mahdollisen hermosäeikadon jo ennen kuin muita vaurioita alkaa näkyä. Tärkeä toimintaa kuvaava tutkimus on näkökenttätutkimus. Sen tekoon käytetään atk-pohjaisia laitteita jotka antavat entisiä menetelmiä enemmän tietoa silmästä.

Hoitona tipat, laser ja leikkaus

Silmänpaineen alentaminen on toistaiseksi ainoa glaukooman hoitomuoto.
Glaukoomalla on huono maine, sillä aikaisemmin se johti usein sokeuteen, koska tehokkaita hoitoja ei ollut. Nykyisin glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavilla tipoilla, laserhoidoilla ja kirurgisilla leikkauksilla.
Ensisijainen taudin hoito ovat silmätipat ja tippayhdistelmät. Mustuaista pienentävä pilokarpiinitippa on yhä käytössä, mutta uudemmat silmätipat ovat harvemmin annosteltavia ja niillä on vähemmän sivuvaikutuksia.
Tavallisesti silmälääkkeitä tiputetaan yksi tai kaksi kertaa vuorokaudessa.
Silmänpainetta voidaan laskea myös tekemällä laserilla pieniä polttoja silmän niin sanottuun kammiokulmaan. Toimenpide on kivuton ja sitä voidaan käyttää myös ensisijaisena hoitona. Puolet potilaista pärjää ilman muuta hoitoa kaksikin vuotta laserkäsittelyn jälkeen. Hoidon teho kuitenkin hiipuu vähitellen ja vajaan kymmenen vuoden kuluttua laseroinnista useimmat potilaat tarvitsevat myös lääkehoitoa. Lääkitystä tarvitaan kuitenkin vähemmän kuin ennen laserhoitoa.
Varhainen leikkaushoito hidastaa näkökenttämuutoksia etenkin korkeapaineisissa (yli 30 mmHg) sil­missä. Kirurgiaan turvaudutaan yleensä vasta silloin kun muu hoito ei tehoa. Leikkausten tulokset vaihtelevat eikä se ole aivan riskitön, sillä esimerkiksi harmaakaihi saattaa lisääntyä.

Vaivannäkö on välttämätöntä

Glaukoomassa ei voi liikaa korostaa säännöllisen hoidon ja kontrollien merkitystä.
Potilaan tulisi käydä silmälääkärissä kaksi kertaa vuodessa ja näkökenttätutkimus pitää tehdä kerran vuodessa. Silmänpohjakuvat taas on hyvä ottaa 1–2 vuoden välein.
Jos näkökentät huonontuvat ja hermosäiekato lisääntyy hoidosta huolimatta, voi potilaan silmien painetaso olla liian korkea ja hänen hoitoaan täytyy tehostaa.
Potilaiden on joskus vaikea hyväksyä kaikkea glaukooman hoitoon liittyvää vaivaa ja rahanmenoa, sillä tautihan on pitkään oireeton. Kaikki tämä kuitenkin kannattaa, sillä tuhoutunutta näköä ei saa enää millään hoidolla takaisin!

Akuutin glaukooman oireet ovat rajut

Noin prosentilla ihmisistä silmän etuosien rakenne on sellainen, että heille voi kehittyä akuutti glaukooma. Silloin kyseessä on äkillinen paineennousu, johon liittyy voimakas silmäsärky, päänsärky, pahoinvointi, voimakas silmän punoitus ja näön nopea heikkeneminen. Voimakkaat oireet ajavat potilaat yleensä heti silmälääkäriin.

Pekka Paasio, silmätautien erikoislääkäri
Marja-Liisa Vuori, LT, silmätautien erikoislääkäri

Tietopulssi 1/2003