Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

AIDS ei ole hävinnyt mihinkään, tietoa tarvitaan yhä

Huhuja HIV:stä kuultiin jo 1980-luvun alkuvuosina ja jo saman vuosikymmenen lopussa tuosta pelkoa herättäneestä kolmen kirjaimen yhdistelmästä oli tullut kaikille tuttu. Nyt 20 vuotta ilmestynyt Tietopulssi oli ensimmäisiä medioita, joka kertoi HIV:stä ja AIDS:sta suurelle yleisölle. Dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pertti Arstila arvelee, että Pulssi oli myös ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen yksityinen terveydenhuollon yksikkö, jossa ryhdyttiin tekemään AIDS-testejä.

- Noin vuoteen 1983 saakka AIDS oli kuriositeetti. Pian sen jälkeen kuitenkin ymmärrettiin, mistä oli kyse. Sairauden vakavuus selvisi lopullisesti parisen vuotta myöhemmin, kun AIDS:in eli immuunikadon aiheuttava HI-virus löytyi, Pertti Arstila kertoo.
Suomi sai Arstilan mielestä tautiin parin vuoden etumatkan. Tästä on kiittäminen professori Sirkka-Liisa Valletta, joka oli juuri AIDSin löytymisen aikoihin tutkimustyössä Yhdysvalloissa. Valle ymmärsi uuden sairauden merkityksen sekä mittasuhteet ja toi tietämyksensä asiasta Suomeen. Asiantuntijat hylkäsivät nopeasti käsityksen pelkästään seksuaalisten vähemmistöjen taudista.
AIDS:sta onkin tullut kaikkien ihmisryhmien terveyttä uhkaava sairaus. Pahiten siitä kärsivät nyt köyhien maiden kansalaiset esimerkiksi Afrikassa. Heillä ei ole varaa lääkkeisiin, joita AIDS:in on kehitetty. Lääkitys hidastaa taudin kulkua ja pitää sitä kurissa, mutta ei paranna sitä.

Pulssi aloitti testit nopeasti

Pertti Arstila on vuosien varrella kirjoittanut Tietopulssiin useita AIDS:ia käsitelleitä artikkeleita. Hän kertoo, että päätös ottaa AIDS-testit Pulssin laboratorion valikoimaan oli talossa yksimielinen. Vastustusta tuli ainoastaan viranomaisilta. 

- Ryhdyimme heti käyttämään AIDS-pikatestejä, ja se herätti vastahankaa Kansanterveyslaitoksessa. Sittemmin he käänsivät kelkkansa kokonaan, ja alkoivat suositella, että testejä otettaisiin nimenomaan perusterveydenhuollossa.
AIDS-testimenettelystä tehtiin Pulssissa sellainen, että asiakas saattoi antaa näytteen ja saada vastauksen koodilla eli nimettömänä. Myöhemmin tätä samaa mallia ryhtyivät käyttämään myös AIDS-tukikeskukset.
- Alku oli muistaakseni hieman nihkeää, mutta myöhemmin tekemiemme testien määrä on vakiintunut noin 400:aan vuodessa.
Arstilan mukaan Pulssissa on vuosien varrella todettu alle kymmenen AIDS-positiivista näytettä. Osa näytteistä on ollut ”varmistustutkimuksia” kun HI-viruksen kantajaksi jo kerran todettu halunnut näytteensä tutkittavaksi uudelleen toisessa laboratoriossa.

Yhä kuolemanvakava infektiosairaus

Kiitos aikaisen liikkeellelähdön ja valistuksen, AIDS-tilanne ei ole Suomessa päässyt kovin pahaksi. Tartuntoja on todettu meillä hieman vajaat 2000, mikä on vähän verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Ruusuiseksi tilannetta ei silti voi kuvata, Arstila tähdentää.
- Seksiturismi Viroon ja Venäjälle tuo meille uusia tartuntoja ja haetaanpa niitä Kaukoidästäkin. Tartuntariski ei missään nimessä ole hävinnyt eikä häviä minnekään!
Arstila epäilee, että kun kehittyneet lääkkeet veivät AIDS:lta varman tappajan maineen, seksuaalikäyttäytyminen alkoi höllentyä. Perusteita vastuuttomuuteen ei kuitenkaan ole, sillä kyseessä on jatkuvasti erittäin vakava, rajoittava, kallis, elämämittainen ja minäkuvaa tärvelevä sairaus. Pertti Arstila on huolissaan nuorista, joiden klamydia- ja papilloomavirusinfektiotilastot todistavat sangen huolettomasta seksin harrastamisesta.
- Kohta tarvitaan ehkä taas uusi valistuskampanja, hän miettii.



LK

Tietopulssi 3/2007