Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Kuvantamiskeskus, pintaa syvemmältä tietoa hoitamisen tueksi

Pulssin kuvantamiskeskus on paikka, jota tavattiin vuosia sitten sanoa röntgeniksi. Röntgen ei kuitenkaan enää aikoihin ole ollut ainoa tapa tutkia ihmisen sisikuntaa ja luista runkoa, siksi yksiköstä puhutaan nyt aivan toisella nimellä. Pulssin kuvantamiskeskuksessa kunnia-asia on, että potilaat eivät joudu jonottamaan tärkeisiin tutkimuksiin. Tutkimusten tulokset antavat tärkeää taustatietoa hoitopäätöksille.

– Kun potilaan hoito vaatii vaikkapa magneettikuvausta, me kysymme, milloin tutkimus sopii potilaalle, ja pyrimme järjestämään sellaisen ajankohdan, linjaa Pulssin kuvantamiskeskuksen johtaja, radiologian erikoislääkäri Timo Kolu.
Pulssin kuvantamiskeskuksessa on kaksi magneettitutkimuslaitetta, mikä takaa nopean pääsyn tutkimuksiin. Magneettia käytetään eritoten pään, selkärangan ja nivelten tutkimuksiin, mutta lisääntymässä ovat muutkin tutkimuskohteet, kuten verisuonitutkimukset.
Pulssin magneettilaiteet ovat erittäin tehokkaita korkeakenttämagneetteja. Potilaalle kuvaus on vaivaton ja vaaraton, sillä kuvauksessa ei hyödynnetä säteilyä.

Löytyy helposti katutasosta

Pulssin kuvantamiskeskus sijaitsee talon katutasossa, lääkäripäivystyksen tuntumassa. Keskuksen aukioloajat noudattavat Pulssin aukioloaikoja. Keskuksessa tehdään magneettikuvausten ohessa ultraäänitutkimuksia, röntgentutkimuksia, tietokonetomografiakuvauksia, mammografioita ja luuntiheysmittauksia.
Vaikka röntgen ei enää anna nimeä koko osastolle, on se yhä tärkeä tutkimusmenetelmä monessa tilanteessa. Pulssissa röntgenkuvia ei kuitenkaan ole enää vuosiin kehitetty perinteiseen malliin, sillä röntgen on siirtynyt digitaaliaikaan. Kuvia ei nostellakaan valotauluille, vaan lääkäri tutkii niitä tietokoneensa ruudulla.
Kuvista lausuntoja antaville radiologian erikoislääkäreille muutos on merkinnyt suurempaa liikkumavaraa, sillä he voivat suurentaa ja pienentää kuvia mielensä mukaan, vaihtaa niiden kirkkautta ja kontrastia. Näin he voivat saada kuvasta näkyviin sellaista, mitä ”tavallisesta” röntgenkuvasta ei ehkä olisi pystynyt näkemään. – Koska kuvan käsittelymahdollisuudet ovat näin hyvät, merkitse se sitä, että pienet valotusvirheet kuvassa eivät enää haittaa, ja tarvitsemme enää hyvin harvoin uusintakuvauksia, Timo Kolu kertoo.
Pulssin kuvantamiskeskuksessa työskentelee neljä päätoimista radiologian erikoislääkäriä, kolme konsultoivaa radiologia ja 18 hoitajaa.

Hukkuvat kuvat historiaa

Digitaaliseen röntgenjärjestelmään liittyy olennaisena osana myös sähköinen kuva-arkisto, jossa kuvat pysyvät varmasti tallessa. Potilaan ei enää tarvitse huolehtia mitenkään kuvien säilytyksestä, vaan ne löytyvät vuosienkin jälkeen kuva-arkistosta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä esimeriksi vertaamalla vanhoja kuvia uusiin, lääkäri voi nähdä, onko joku kuvassa näkyvä muutos uusi ja siksi erityishuomioita vaativa.
Ennen vanhaan tuntui, että yhden ihmisen työpanos meni pelkästään kadonneiden kuvien etsintään, kertoo hymyillen Pulssin kuvantamiskeskuksen vastaava hoitaja Anna-Liisa Kinnunen.
Riippumatta kuvantamismenetelmästä, Pulssiin politiikkana on käyttää aina viimeisintä tekniikkaa. Tämän takia myös mammografiakuvauksissa siirryttiin marraskuussa digitaaliaikaan. Potilaan kannalta tämä tärkeä rintatutkimus ei ole juuri muuttunut, mutta kuvien tarkasteluun ja säilytykseen on saatu nyt kaikki digitaalisuuden edut. – Ajatellaanpa vaikka sitä, että mammografiassa meillä käynyt nainen siirtyy meiltä jatkohoitoon TYKS:aan. Me voimme silloin lähettää hänen mammografiakuvansa suoraan meidän arkistostamme sairaalaan arkistoon, josta potilasta hoitava sairaalalääkäri voi sitten pyytää ne nähtävilleen, Timo Kolu antaa esimerkin.

Ei tekniikka, vaan hoitamista

Kuvantamiskeskuksen laitteiden ja tietokoneiden täyttämissä tiloissa olisi helppo erehtyä luulemaan, että kuvantaminen on pelkkää tekniikkaa. Näin ei kuitenkaan ole, vahvistaa Anna-Liisa Kinnunen. Hän sanoo, että kuvantamiskeskuksessa hoidetaan potilaita, eikä käytetä koneita. Koneet antavat tärkeää tietoa, jonka nojalla lääkärin ja potilaan on helpompi suunnitella ja pohtia yhdessä, kuinka mahdollisen sairauden hoidossa edetään. Yhtä usein kuvantamiskeskuksessa voidaan todeta, että mitään sairauden merkkejä ei löydy.
Niin tai näin, Anna-Liisa Kinnuselle on tärkeää, että potilaasta pidetään hyvä huoli eikä häntä jätetä selviytymään yksin eteenpäin. Huolellisista ja laadukasta toimintaa kuvantamiskeskukselta vaatii paitsi korkea ammattietiikka, myös yksikön vastikää saama arvostettu ISO 9001:2001 laatusertifikaatti. Se myönnetään yksiköille, jotka ovat sitoutuneet toiminnassaan noudattamaan ja pitämään yllä korkeita laatukriteerejä.


LK

Tietopulssi 4/2005