Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Arvet huomaamattomiin

Eri elämän vaiheessa syntyneet vammat ja sairauksien vuoksi tehdyt leikkaukset jättävät jälkeensä arpia. Joskus jälki parantuu lähes huomaamattomaksi uuden tilalle kasvaneen ihon myötä.
Toisinaan arpi on pysyvä, häiritsevä muistutus sattuneesta.

Leikkauksen jälkeinen tai vamman seurauksena syntynyt arpi on normaalistikin joitakin viikkoja punoittava ja hieman kutiava. Lopullisen ulkonäkönsä arpi saa vasta 6-12 kuukauden kuluttua. Arven paranemiseen vaikuttaa potilaan ikä, arven kulku ihon jännityslinjoihin nähden sekä mahdolliset vierasesineet ja lika arvessa.
Leikkauksen seurauksena syntyneet arvet ovat useimmiten varsin huomaamattomia. Parhaiten leikkausarvet paranevat kasvoissa, joissa ne voivat parantua lähes näkymättömiksi. Voimakkaalle venytykselle alttiissa paikoissa ja paksun ihon alueella leikkausarvet taas saattavat ajan myötä levitä.
Leikkauksen tai vamman jälkeen syntynyt, häiritsevä arpi voidaan oikein hoitamalla saada vähemmän häiritsevän näköiseksi. Täysin näkymättömäksi arpea ei saa.

Ennalta ehkäisy tärkeää

Hoidoista parasta on ennaltaehkäisy. Vamman aiheuttaman haavan huolellinen puhdistus roskista, etenkin hiekasta, säästää paljon vaivaa myöhemmin. Jos arpi kutiaa ja se on ihosta kohollaan oleva ja punainen, on syytä aloittaa arpihoito. Varhaisvaiheessa aloitettu hoito varmistaa parhaan lopputuloksen.
Arpikorjaus on toimenpide, jossa eri hoitomenetelmin pyritään saamaan arvesta mahdollisimman huomaamaton. Yleensä arpi korjataan hiomalla tai leikkaamalla. Leikkauksessa arpi poistetaan ja tarvittaessa muutetaan sen kulkusuunta paremmin ympäröivien ihopoimujen suuntaa muistuttavaksi. Leikkauksen jälkeen on tärkeää tukea arpea teippaamalla se useiden viikkojen ajaksi, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.
Mikäli arpi kasvaa korkeutta puhutaan arven liikakasvusta. Arven liikakasvu rajoittuu arven alueelle ja se paranee useimmiten parin vuoden kuluessa. Keloidi sen sijaan leviää alkuperäistä arpea laajemmalle alueelle ja voi syntyä jopa vuoden kuluttua vammasta tai leikkauksesta.
Keloidissa on kysymys sidekudoksen (kollageenin) liiasta kertymisestä arpikudokseen.
Arven liikakasvua ja keloidia tavataan 5-15 prosentissa kaikista arvista. Tarkkaa syytä niiden syntymiselle ei tiedetä, mutta on arveltu, että keloidiin voisi olla perinnöllistä taipumusta. Yleisimmin muutoksia havaitaan arvissa, jotka sijaitsevat paksun ihon alueella, kuten korvalehdessä, rintakehässä ja olkapäissä. Arven muutokset ovat tavallisia varsinkin silloin, kun arpi kulkee ihojännityslinjojen poikki.

Monia hoitovaihtoehtoja

Ensisijainen hoitovaihtoehto on silikonilaastari, jota pidetään arven päällä 2-3 kuukautta. Tämä on useimmissa tapauksissa riittävä hoito, etenkin varhaisvaiheen tapauksissa.
Seuraavana hoitovaihtoehtona on arven kortisoniruiskeet, joita annetaan 2-4 viikon välein yhteensä kolme kertaa.
Kolmantena hoitovaihtoehtona, jos edellä mainitut eivät ole tuoneet haluttua tulosta, on leikkaus yhdistettynä silikonilaastarihoitoon tai laserhoito. Jos keloidi pelkästään poistetaan leikkaamalla, se uusiutuu lähes aina.
Parhaan tuloksen saavuttamiseksi on huolellinen suunnittelu ensisijaista. Plastiikkakirurgin vastaanottokäynnillä suunnitellaan potilaalle parhaiten sopiva hoitomuoto ja aloitetaan hoito sekä seuranta. Hoidon tuloksena pyritään saamaan arpi, joka ei punoita, kutia, eikä ole ihosta koholla.

Antti Koski, plastiikkakirurgian erikoislääkäri

Tietopulssi 4/2004