Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Tietopulssi 1/2006 pääkirjoitus

Tulevaisuus kiinnostaa minua,
koska aion viettää lopun elämääni siellä.
(Mark Twain)

Hyvinvointivaltiomme uhanalaisena

Tilastokeskuksen julkaisemat ennakkotiedot manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilinpäätöksistä ovat huolestuttavia. Kuntien velkaantuminen on jatkunut pelottavan nopeana. Yhä useampi kunta on joutunut ottamaan velkaa, syömään säästöjään tai myymään omaisuuttaan, koska menot ovat olleet tuloja suuremmat. Viime vuonna kunnat ottivat uutta lainaa 1.6 miljardia euroa ja kuntien korkomenot kasvoivat 18.6 prosenttia. Vuonna 2000 kunnilla oli velkaa asukasta kohti keskimäärin 746 euroa. Viime vuonna tämä velka oli kasvanut jo lähes kaksinkertaiseksi eli 1327 euroon.

Tärkeimpinä syinä kuntien menojen hallitsemattomaan kasvuun pidetään sosiaali- ja terveydenhoidon kustannusten nopeaa kasvuvauhtia. Erityisesti sairaalakustannukset sekä lääkekustannukset ovat nousseet liian nopeasti. Mikäli mitään ei tehdä, olemme viimeistään vuosikymmenen vaihteessa syvässä kriisissä. Tilannetta pahentaa suomalaisen väestön ennätysnopea vanheneminen. Ennusteet väestömuutoksesta toteutuvat joka tapauksessa ja huolimatta siitä, tehdäänkö palvelurakenteisiin muutoksia vai ei. Yhä useampi kansalainen tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa aina vain kalliimpia hoitopalveluja. Nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella ei pystytä turvaamaan peruspalveluiden ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta.

Suomen hallitus käynnisti toukokuussa 2005 selvityksen kunta- palvelurakenteiden uudistamiseksi, jotta kuntien talousahdinko helpottuisi ja jotta hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa. Selvitysmieheksi ryhtyi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kuntarakenteita. Suomessa on aivan liian paljon kuntia (manner-Suomessa 416) ja erityisesti pieniä kuntia (varsinkin Varsinais-Suomessa). Erilaisten ”laatikkoleikki”-mallien selvityksen jälkeen ollaan päätymässä vanhaan peruskuntamalliin. Tavoitteena on tässäkin kuntien lukumäärän vähentäminen sekä kuntakoon kasvattaminen 20.000 – 30.000 asukkaan kokoisiksi. -Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että pelkästään kuntakoon kasvattamisella ja kuntien lukumäärän pienentämisellä voidaan vähentää kuluja korkeintaan 10–15 %. Se ei ole lähellekään riittävä säästö.

Julkisten palveluiden ja julkisen terveydenhoidon tuottavuus on laskenut viime vuosina merkittävästi. Palvelurakenteisiin tarvittaisiin radikaaleja muutoksia. On löydettävä keinot tehokkuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Millaisia nämä keinot voisivat olla?
Tärkeimmät keinot lähtevät tosiasioiden tunnustamisesta. Sairaalamme ovat hyviä, mutta tsaarinaikainen sairaalajärjestelmämme on tullut tiensä päähän. Palveluiden tilaajien ja maksajien (=kunnat ja kansalaiset) ja palveluiden tuottajien (=sairaalat ja lääkärikeskukset) roolit tulisi erottaa toisistaan. Sairaalat tulisi yhtiöittää osakeyhtiöiksi. Vain täten saataisiin sairaaloiden tilinpito avoimeksi ja kustannussäästöihin kannustavaksi. Tämän jälkeen kunnat voisivat kilpailuttaa tarvitsemansa palvelut. Syntyisi uutta dynamiikkaa sairaalalaitokseen. Kilpailu pakottaisi julkisetkin sairaalat ponnistelemaan tuottavuuden parantamiseksi.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön tilaama ja viime joulukuussa julkaistu OECD-raportti Suomen terveydenhoidon tilasta ja kehittämistarpeista selkeästi suosittelee tilaajan ja tuottajan erottamista toisistaan Suomen sairaalapalveluissa.

Oppositiopoliitikot Jyrki Katainen (kok) ja Suvi-Anne Siimes (vas) epäilevät, että hallitus jarruttaa keskeisiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päätöksiä vaalien pelossa: ”Mikäli tällä hallituskaudella ei tehdä päätöksiä, niin kriisi romahtaa seuraavan hallituksen niskaan. -On hirveää, jos täytyy odottaa kuntien kriisiytymistä ja katastrofia, että kaikissa puolueissa tiedostetaan asian vakavuus” (Kuntalehti 18/2005).

Mikko Rönnholm (sdp) on sanonut, että demarit ovat linnoittautuneet vahvasti palveluiden tuottamiseen pelkästään kuntien omana työnä (Uutispäivä Demari 7.2.2006). Valtiosihteeri Raimo Sailas (sdp) taas pelkää, että julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen alkaa jälleen kerran vasta pakosta, joka viimeksi oli 1990-luvun lama ja esittää että ”defensiivinen bunkkeroituminen puolustamaan kaikkea, minkä katsotaan kuuluvan hyvinvointivaltioon, on tehokkain tapa turmella hyvinvointivaltio” (Leader´s Forum, Finlandia-talo 16.2.2006).

Toivottavasti valitsemillamme kansanedustajilla ja kuntien valtuutetuilla on viisautta ja rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset hyvinvointiyhteiskuntamme hyväksi. Toivotaan myös, että julkisen ja yksityisen terveydenhoidon yhteistyö lisääntyisi tulevaisuudessa ja että se kehittyisi aidoksi kumppanuudeksi.

Sakari Alhopuro, LKT, toimitusjohtaja, lääkintöneuvos