Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Auraprint ja Pulssi aloittavat yhteistyön ensi vuoden alussa: tuki- ja liikuntaelinsairaudet halutaa

Työ painotalossa on fyysisesti raskasta, mikä näkyy myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamina poissaoloina. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi Auraprint on päättänyt tehostaa ongelmien ennaltaehkäisyä yhteistyössä Lääkäriasema Pulssin kanssa. 

Auraprintin tuotantotiloissa painetaan miljoonia tarroja vuodessa. Tahti on kiivas ja työ fyysisesti rankkaa. Raskaiden laatikoiden nostaminen käy helposti työntekijän selän päälle, ja kantamisesta kipeytyvät hartiat. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin Auraprintin työntekijöiden keskuudessa yleisin syy sairauspoissaoloihin.

Työkykyä verottavia tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäistä hyvällä työergonomialla.  Ongelmat vähenevät usein jo sillä, että oikeaoppisiin työasentoihin kiinnitetään riittävästi huomiota.

– Haluamme panostaa nykyistä enemmän työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tämä onkin yksi syy siihen, että päätimme aloittaa yhteistyön Lääkäriasema Pulssin kanssa. Odotamme heiltä kumppanuutta ja kokonaisvaltaista näkemystä työterveyteen liittyvissä asioissa, Auraprint Oy:n toimitusjohtaja Tero-Matti Kinanen sanoo.  

Hyvin järjestetty työterveyshuolto on Kinasen mukaan erittäin tärkeä asia sekä yksittäisen työntekijän että liikkeenjohdon kannalta. Myös Auraprintin talousjohtaja Riitta Laurila on tyytyväinen yhteistyön käynnistymiseen.

– On tärkeää, että työntekijä pääsee tarpeen tullen nopeasti ja vaivattomasti hoitoon. Ja viran puolesta täytyy varmasti vielä lisätä, että ilman turhia kustannuksia, talousjohtaja naurahtaa.

Nopean hoitoon pääsyn toivotaan lyhentävän sairauspoissaoloja ja ehkäisevän hoidon viivästymisestä aiheutuvia ongelmia tai vaivojen kroonistumista.  

 – Arvostamme Pulssin osaamista, toimintatapaa ja turkulaisuutta. Meille on välittynyt kuva yrityksestä, joka haluaa jatkuvasti kehittyä ja aidosti auttaa asiakkaitaan. Talossa on tietty pulssilainen henki, joka kertoo välittämisestä, Riitta Laurila sanoo.

Auraprintissä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia on jo pitkään tuettu muun muassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä sekä tyky-päivillä.

Avoimuus tärkeää

Ihmisistä välittämiseen tiivistyy myös Auraprintin oma henkilöstöstrategia. 

– Henkilöstöstrategiamme koostuu pienistä asioista. Siitä, että ihmisiä arvostetaan, kohdellaan ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti. Meillä ei kiroilla eikä paukutella ovia. Hyviä tuloksia syntyy, kun työyhteisö voi henkisesti hyvin, Kinanen sanoo.

Strategian onnistumisen puolesta puhuvat myös pitkät työsuhteet.  Lähes puolet Auraprintin työntekijöistä on ollut talossa yli 20 vuotta, 30- ja 40-vuotiskahveja juodaan harva se viikko, ja pisin työura yrityksen historiassa on kestänyt 75 vuotta. 

– Olen itsekin viihtynyt Auraprintissä hyvin. Tulin aikoinani tekemään tänne diplomityötä ja sillä tiellä olen edelleen, Kinanen hymyilee.

Tänä vuonna taantuma on kuitenkin ravisuttanut myös Auraprintin arkea. Viime keväänä yritys joutui yt-neuvotteluiden kautta vähentämään työntekijöitään, mikä on ollut kova paikka irtisanottujen lisäksi myös yritysjohdolle.

– Nämä eivät ole mukavia aikoja kenellekään, ja varmasti monella on nyt vaikeaa. Olemme kuitenkin yrittäneet pitää huolta siitä, että tuemme irtisanottujen työllistymistä niin hyvin kuin pystymme, Kinanen vakavoituu.

 Jatkavalle henkilöstölle Kinanen antaa tunnustusta siitä, että he ymmärtävät vaikean tilanteen ja jaksavat katsoa eteenpäin, vaikka irtisanomiset tuntuvat pahalta myös heistä.

– Haluamme pitää työntekijät tilanteen tasalla puhumalla asioista avoimesti.  Pyrimme kertomaan huonotkin uutiset heti.

Kouluttautumista tuetaan

Viime vuosikymmenten aikana yrityksen tuotantorakenne, asiakaskunta ja painokoneet ovat muuttuneet melkoisesti.

– Kehitys alalla on ollut nopeaa. Ensin tulivat rotaatiopainot, sitten tietokoneet ja digipainaminen.  Henkilöstö on joutunut opettelemaan uudenlaista painotekniikkaa sekä uusien laitteiden ja ohjelmien käyttöä.  Jatkuva kehitys tuo työntekijöille haasteita, joihin pyritään vastaamaan koulutustarjontaa lisäämällä, Riitta Laurila sanoo.

Työn ohella opiskeluun suhtaudutaan Auraprintissä kannustavasti. Valmiita koulutuspaketteja on kuitenkin tarjolla heikosti, joten koulusta järjestetään hyvin paljon talon sisällä. Lisäksi koulutusta tarjoavat laitevalmistajat.

– Ennen käännettiin ruuvia, nyt säädöt tehdään tietokoneella. Monia asioita on automatisoitu, mutta koneenkäyttäjällä on yhä edelleen merkittävä rooli lopullisen painotuotteen laadussa, Kinanen muistuttaa.

Vahvat juuret

Auraprintin historia ulottuu vuoteen 1886, jolloin Auran kirjapaino perustettiin painamaan Aura-nimistä sanomalehteä.  Yritys kehittyi pitkään lehtitalona, mutta 1900-luvun puolivälissä lehden levikki alkoi laskea. Samaan aikaan muiden tuotteiden osuus tuotannossa kasvoi, ja 1960-luvun alussa lehti myytiin pois.

 – Nimi vaihtui Auraprintiksi, ja jäljelle jäänyttä toimintaa ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti. Vielä 90-luvun alkupuoliskolla yritys painoi ensisijaisesti lomakkeita, tarrojen osuus tuotannosta oli noin viidennes. Tänään suhde on päinvastainen. Muutos ajoittuu vuoteen 1995, jolloin ostimme tarroja valmistavan Paragon-Tarra Oy:n liiketoiminnan. Yrityskaupan myötä Auraprintistä tuli Suomen suurin tarrantekijä, Kinanen kertoo. 

Merkintätuotteiden markkinajohtajalla on kaksi tuotantolaitosta Turussa ja yksi Vantaalla, myyntiä Auraprintillä on ympäri Suomen.  Yritys työllistää 126 henkilöä. 

– Tänä vuonna Auraprintissä tehtiin mittavia muutoksia, kun konserni jaettiin kahdeksi itsenäiseksi yhtiöksi. Auraprint Oy:llä ja Jaakkoo-Taara Oy:llä on kuitenkin yhä edelleen samat omistajat ja sama hallitus. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös asiakkaiden suuntaan, Kinanen taustoittaa.

 

 

LH

 

Tietopulssi 6/2009