Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku


Pasi Lehtisen väitöskirja: Pienen lapsen astman kehittymistä voidaan ehkäistä

Sairaalahoitoa vaatineen virustaudin jälkeen pienistä potilaista noin 40 - 60 % kärsii toistuvista uloshengitysvaikeuksista vielä leikki-iässä. Nämä lapset olisi tärkeää tunnistaa jo alkuvaiheessa.

Rinovirusinfektio ja/tai ihottuma voi olla ensimmäinen merkki pienen lapsen alkavasta astmasta, jonka kehittymistä voidaan ehkäistä tehokkaalla alkuvaiheen hoidolla. Toistuvan uloshengitysvaikeuden riskitekijöitä ovat myös alle vuoden ikä, atopia ja äidin astma.

- Tutkimusten mukaan Prednisoloni -niminen kortisonihoito ei vaikuttanut lasten sairaalahoitoajan pituuteen, mutta se vähensi uusien kohtausten määrää lapsilla, joilla oli rinovirusinfektio tai lääkärin toteama ihottuma", sanoo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Pasi Lehtinen. Hänen väitöskirja on tarkastettavana Turun Yliopistossa 10.6.10.

- Taudinkuva eri virusten aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa on samanlainen, mutta sen hoitoennuste on erilainen riippuen taudin aiheuttajasta ja lapsen astman riskitekijöistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu astman riskitekijöiden ja eri virusten vaikutusta hoitoon, Lehtinen lisää.

Usein virus laukaisee uloshengitysvaikeudet

 

Pienten lasten lääkärikäynnin syynä ovat useimmiten hengitysvaikeudet. Taudin syiden, hoidon ja jälkiseurausten selvittäminen on lasten terveyden ja terveyspalvelujen käytön kannalta tärkeää. Lähes aina hengitysvaikeudet laukaisee virusinfektio. Perinteisesti taudinaiheuttajana on pidetty pääasiassa RS-virusta.

 

- Vuosituhannen alussa tehdyn tutkimuksen mukaan uloshengitysvaikeuden vuoksi TYKS:ssä hoidetuista lapsista (3 kk- 16 -vuotiaat), 88 %:lla oli virus todennäköinen taudin aiheuttaja. Yleisimmät virukset olivat RSV (27 %), enterovirukset (25 %) ja rinovirus (24 %), Lehtinen toteaa.

Hengitysvaikeuksien lisäksi monet lapset sairastuvat tavallisimmin vielä akuuttiin välikorvatulehdukseen (44 %). Tutkimusten mukaan noin viidesosalla yli kolmevuotiaista lapsista todettiin nenän sivuontelotulehdus. Sen sijaan bakteerikeuhkokuume on harvinainen liitännäissairaus.


Pulssissakin vastaanottavan Pasi Lehtisen akateeminen väitöskirja on tarkastettavana kesäkuun 10. päivänä 2010 klo 12.00 Turun yliopistossa (TYKS, Lastenklinikan luentosali).

Lisätietoa:

- Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Pasi Lehtinen, pasi.lehtinen (ät) utu.fi