Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Lapsilla sikainfluenssan yl. oireina kuume ja yskä–hengitysvaikeuk. kärsivä välittömästi lääkäriin

Sikasyntyisen ihmisen influenssa A-viruksen (H1N1) epidemian odotetaan olevan huipussaan Etelä-Suomessa marras–joulukuussa. Arvioiden mukaan noin 10–20 prosenttia väestöstä sairastuu, mutta lasten osuus voi olla tätäkin suurempi. Sairaalahoitoa tarvitaan kuitenkin harvoin, sillä suurin osa tautitapauksista on lieviä.

Lähes kaikilla lapsilla sikaflunssan oireina ovat yli 38 asteen kuume ja yskä. Noin puolella lapsista on pahoinvointia ja nuha. Pienillä lapsilla influenssan muut oireet, kuten päänsärky ja lihassärky, ovat merkittävästi harvinaisempia.

Tiedot epidemian jo sairastaneista maista kertovat, että vaikeaan tautiin sairastuneilla lapsilla yli 40 prosentilla on ollut krooninen sairaus, ja lapset ovat olleet myös iältään hieman vanhempia (keski-ikä 6 vuotta). Sairaalahoitoon joutuneilla lapsilla tavallisimmat komplikaatiot ovat olleet keuhkokuume ja kuivuminen.

Lapsi on syytä viedä välittömästi lääkäriin, jos hänellä on jokin seuraavista oireista: hengitysvaikeus (hengenahdistus tai tihentynyt hengitys; > 40/minuutissa), poikkeava ihoväri; iho sinertää tai on harmaa, lapsi parahtaa itkemään kimeästi käsiteltäessä eikä rauhoitu sylissä. Jos lapsi ei vaikeiden oireidensa vuoksi juo tarpeeksi, tai jos hän jatkuvasti oksentaa voimakkaasti, voi seurauksena olla nestehukka. Kuivumisen vuoksi lapsi voi muuttua veltoksi, huulet ja limakalvot kuivuvat ja virtsantulo vähenee.

Kuumeen pitäisi laskea viikon kuluessa. Jos kuume on hyvin korkea (> 40.5^oC) tai se palaa takaisin influenssaoireiden jo hävittyä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Oman erityisryhmänsä muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset. Lääkärin tulisi tutkia kuumeinen imeväinen mahdollisimman pian ja varmistaa, ettei oireiden syynä ole vakava bakteeritulehdus.

Pitkäaikaissairailla
suurempi riski

Pelkkien oireiden perusteella sikainfluenssa diagnoosia ei voi tehdä. Lapsilla kuumeisen hengitystietulehduksen aiheuttajina voivat olla muutkin virukset, joiden oireet ovat samanlaisia. Maahamme odotetaan tämän vuoden joulukuussa alkavaa RS-virusepidemiaa, jota sairastavat eniten alle vuoden ikäiset lapset. Diagnoosin perustana on viruksen osoittaminen hengitysteissä infektion aikana. Markkinoille on kehitetty pikatestejä, jossa lapsen nenän etuosasta otetaan pumpulitikulla näyte. Testi löytää influenssatapaukset noin 70–80 prosenttisesti.

Hoito tulisi kohdistaa ensisijaisesti pitkäaikaissairauksista kärsiviin lapsiin, sillä heillä on suurentunut riski saada vaikea tauti. Riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus, astma, diabetes, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, krooninen neurologinen sairaus, hermolihastauti tai sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40). Lisäksi lapset, joiden sairaus heikentää vastustuskykyä (esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio) ja jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (esim. elinsiirto, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus), voivat sairastua vakavasti.

Lääkehoito lyhentää
oireiden kestoa

Jos oireet ovat lieviä, eikä lapsi kuulu riskiryhmiin, voidaan lasta hoitaa kotona. Vanhempien tulee huolehtia, että lapsi saa riittävästi nestettä. Kuumeen ja kurkkukivun vuoksi syöminen ei tavallisesti onnistu ja siksi juomien tulisi olla energiapitoisia. Kuumetta voidaan alentaa käsikaupasta saatavilla lääkkeillä (parasetamoli, ibuprofeeni). Asetyylisalisyylihappoa sisältäviä valmisteita ei pidä käyttää influenssan aikana kipujen ja kuumeen lievitykseen.

Spesifinen lääkehoito influenssaan on oseltamaviiri (Tamiflu) ja tsanamiviiri (Relenza). Relenzan käyttö lapsilla on vähäistä, koska lääkevalmiste on keuhkoihin sisäänhengitettävä jauhe. Oseltamaviiri ei tuhoa virusta vaan estää sen lisääntymisen, ja siksi hoito tulisi aloittaa 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Riittävän ajoissa aloitettu lääkitys lyhentää oireiden kestoa ja voi vähentää komplikaatioiden, esimerkiksi korvatulehduksen ja keuhkokuumeen, esiintymistä. Lääkitys voidaan määrätä kaikille lapsille riippumatta siitä kuuluuko riskiryhmään vai ei. Kela-korvauksen saavat ainoastaan riskiryhmiin kuuluvat lapset, jos siitä on tehty merkintä lääkemääräykseen.

Rokotus on ainoa tehokas tapa ehkäistä sikainfluenssa. Täytyy kuitenkin muistaa, että rokotus antaa suojan tautia vastaan vasta kahden viikon kuluttua. Koko väestö tullaan rokottamaan lukuun ottamatta alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia. Rokotteen tehosta ja haittavaikutuksista pienempien lasten kohdalla ei ole riittävästi tietoa. Jos raskaana oleva äiti rokotetaan, lapsi saa ensimmäisten kuukausien ajaksi suojan tautia vastaan.

 

Pasi Lehtinen, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri

 

 

 

Tietopulssi 6/2009