Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

Pulssin laboratorio palvelee joka päivä

Kello yhdeksän jälkeen aamulla Pulssin laboratorion näytteenotossa käy vilske. Moni käy mielellään kokeissa heti aamusta ja siksi ovet avataan arkisinjo kello seitsemän.
Laboratorio on auki kuten muukin Pulssi, seitsemänä päivänä viikossa.

Pulssin suuri erikois- ja yleislääkärikunta ei juuri pysty talon laboratoriota yllättämään vaan heidän esittämistä tutkimuspyynnöistä 95 prosenttia pystytään tekemään omassa laboratoriossa. Usein tutkimusvastaus valmistuu vielä potilaan odottaessa.
Laboratorionjohtaja Maj-Rita Siro kertoo hymyillen, että nopeuden salaisuuksia ovat tehokkaat laitteet, pikatestit ja henkilökunnan joustava toimintatapa.
– Pikatestit ovat yleistyneet kovasti viime vuosina ja niitä tulee varmasti vielä myös lisää. Viimeisin pikatesti, jonka olemme Pulssissa ottaneet käyttöön, osoittaa hyvin nopeasti onko potilaalla syvä laskimotukos. Toinen esimerkki vasta käyttöön otetuista pikatesteistä on testi, joka löytää hetkessä verestä aineen, joka on merkki sydäninfarktista, Siro kertoo.
Jos pikatesti valmistuu noin 15 minuutissa, kauaa eivät vie muutkaan vastaukset. Tieto tutkimuksen tuloksesta on lääkärin näyttöpäätteellä yleensä muutaman tunnin sisällä näytteenotosta. Tämä koskee useimpia näytteitä ja tutkimuspyyntöjä, mutta poikkeuksiakin on. Odotusaika on pitempi, silloin kun näyte lähetetään muualle tutkittavaksi.

Lähete hyvä, muttei välttämätön

Valtaosa Pulssin laboratorion asiakkaista tulee antamaan näytteen lääkärin lähetteellä. Lähetettä ei välttämättä tarvita, vaan jos esimerkiksi oma kolesterolilukema askarruttaa, tutkimuksen voi pyytää laboratoriosta suoraan. Kun lähetettä ei ole, tutkimuksen joutuu kuitenkin maksamaan kokonaan itse.
Aikaa laboratorion näytteenottoon ei yleensä tarvitse varata, vaan potilaat otetaan vastaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Maj-Rita Siro kuitenkin suosittelee ajanvarausta niissä tapauksissa, kun kyseessä on jokin toimintakoe kuten esimerkiksi sokerirasitustesti.

Aamu on vilkasta aikaa

Pulssin laboratorion asiakkaat näkevät yleensä vain Pulssin kakkoskerroksen vastaanottotiskin näytteenottopisteineen. Niiden takana ovat henkilökunnan tilat, jossa näytteitä käsitellään ja lajitellaan.
Aamusella täällä on kiire, eikä työtilaa ole kuudelle hoitajalle yhtään liikaa; tilanahtaus näköjään siedetään, kaikki tervehtivät ystävällisesti kiireensä keskellä. Kaikesta näkee rutinoituneen järjestäytyneisyyden, sillä laboratoriotyö vaatii täsmällisyyttä. Yksi asia on Maj-Rita Siron mukaan muuttunut suuresti näissä tiloissa automaattisen tietojenkäsittelyn myötä.
– Aiemmin täällä soi puhelin taukoamatta, kun lääkärit soittivat ja kysyivät tuloksia ja niiden valmistumista! Nyt vastaukset siirtyvät suoraan tietona lääkärin näyttöpäätteelle heti kun tutkimus on valmis, mikä on hiljentänyt puhelimet ja on tietysti samalla nopeuttanut vastauspalveluamme.

Sillä välin kerroksessa viisi

Se osa Pulssin laboratoriota, jota potilaat eivät näe koskaan, sijaitsee talon viidennessä kerroksessa. Siellä ovat yksikön suurimmat ja kalleimmat tutkimuslaitteet sekä mikrobiologinen laboratorio.
Verrattuna kakkoskerroksen kuhinaan, viitosessa on aamullakin hyvin rauhallista. Monenlaiset koneet hurisevat hiljaksiin ja paikalla on tällä kertaa vain bioanalyytikko Piia Karjalainen. Mikrobiologisen laboratorion puolella on työssään erikoislaboratoriohoitaja Eva Lindberg.
Pulssin laboratorion viimeisimpiä hankintoja on laite, joka pystyy tekemään sekä suuren että pienen verenkuvan minuuteissa. Yksikön ylpeys on pari vuotta sitten hankittu kliinisen kemian analysaattori. Suurehko laite ei ole kovin kummoisen näköinen, mutta Maj-Rita Siron mukaan ”laatikko” pystyy melkoisiin suorituksiin.
– Tällä me tutkimme esimerkiksi rasva-, sokeri-, maksa ja munuaisarvoja. Laite kykenee tekemään yhdestä ja samasta näytteestä useita eri analyyseja melkeinpä nopeammin kuin mitä näytteenotto kestää. Kaiken kaikkiaan analysaattori pystyy tekemään kymmeniä erilaisia määrityksiä, Maj-Rita Siro vakuuttaa.

Ihminen on silti tärkein

Olennaista Pulssin laboratoriopalvelulle eivät silti ole laitteet sinänsä, vaan se, että ne ovat ”aina päällä”. Maj-Rita Siro selittää, että esimerkiksi kemian analysaattori ei tunne virka-aikaa, vaan se on toimintavalmiudessa aina kun Pulssi on auki. Näin viikonlopun päivystystenkään aikana tautidiagnoosit eivät viivästy sen takia, ettei tarvittavia tarkentavia tutkimuksia pystyttäisi tekemään.
Siro muistuttaa, että huonosta näytteestä ei saa hienoimmallakaan laitteella laadukasta tulosta.
– Vain oikealla tavalla otettu ja esikäsitelty näyte takaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Näytteenotto on siis tärkeä osa hoitajien työstä. Siinä kysytään kokemusta, laajaa asiantuntemusta ja lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. Olemme Pulssissa onnellisessa asemassa, sillä olemme onnistuneet saamaan joukkoomme hyviä osaajia, Maj-Rita Siro kehaisee.

Virukset ja bakteerit kiinni

Jos lääkäri epäilee potilaansa sairastavan jotakin viruksen tai bakteerin aiheuttamaa sairautta, sairauden varmistamiseksi tarvitaan mikrobiologisia tutkimuksia. Tyypillinen tautiepäily on silloin esimerkiksi virtsatie- tai salmonellainfektio, angiina tai influenssa.
Tällöin potilaalta tarvitaan näyte taudin mukaan joko esimerkiksi ulosteesta, virtsasta tai nielun peitteistä. Näyte viedään viidenteen kerrokseen mikrobiologian laboratorioon ja Eva Lindbergille.
Usein näyte menee viljelyyn. Siinä pieni määrä näytettä laitetaan laakeaan maljaan, jonka pohjalla on mikrobeille suosiollinen kasvualusta. Malja menee seuraavaksi lämpökaappiin, jossa näytteessä mahdollisesti piilevä bakteeri alkaa lisääntyä ja tulee näin kasvustona näkyväksi.
– On suuri etu kaikkien kannalta, että potilaan bakteerinäytettä ei jouduta kuljettamaan minnekään, vaan se voidaan viljellä ja tutkia heti omassa laboratoriossa. Kun kuljetusta ei ole, näytteen laatu ei heikkene ja samalla tutkimusvastauksen valmistuminen nopeutuu, Maj-Rita toteaa.

Mikrobeja ei voi hoputtaa

Mikrobien kasvua ei voi hoputtaa, joten näissä tapauksissa potilas ja lääkäri joutuvat odottamaan lopullista vastausta ehkä useammankin päivän. Tosin Eva Lindberg kertoo, että esimerkiksi iltapäivällä annetusta näytteestä voi jo seuraavana päivänä saada alustavan vastauksen.
Mikrobiologian laboratorioissa on näytteistä löydetty joskus harvemmin tavattavia mikrobeja kuten suolistoinfektioita aiheuttavia EHEC- ja Shigella-bakteereita. Tavalliset taudit tulevat aaltoina niin, että esimerkiksi kevättalvella Eva Lindbergia työllistivät paljon influenssa A- ja B-virusmääritykset.
– Ja ensi talvena on jälleen odottavissa varsinkin pikkulapsilla hengitystieinfektioita aiheuttavan RS-viruksen epidemia, Eva Lindberg ennustaa.

Pulssin laboratorio

LK

Tietopulssi 2/2005

Viisi viimeisintä