Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Kuvat ranteesta varmistavat diagnoosin
Jos tapaturman epäillään aiheuttaneen ranteeseen murtuman, kannattaa siitä ottaa röntgenkuvat. Tämä yli sata vuotta sitten keksitty menetelmä on pitänyt pintansa ensisijaisena tutkimuksena helppoutensa ja nopeutensa ansiosta. Nykypäivän kuvat ovat digitaalisia ja vaivattomasti siirrettävissä tietoverkoissa. Röntgenkuvista pienet ranneluut ovat hyvin arvioitavissa, joskin hiusmurtumien löytäminen vaatii huolellista ja järjestelmällistä kuvien läpikäyntiä. Kuvista voidaan arvioida murtumien sijainti ja laajuus.
Röntgenkuvauksella on kuitenkin joitakin heikkouksia. Joskus hyväasentoinen murtuma jää näkymättä, jos murtumalinja ei kulje otollisessa suunnassa kuvaan nähden. Toisinaan murtuma on hyvin näkyvillä, mutta sen tarkka laajuus ja sijainti esimerkiksi nivelpintoihin nähden voi jäädä kuvissa epäselväksi. Lisäksi röntgenkuvaus on varsin epäherkkä menetelmä murtumien luutumisen seurannassa.
Tietokonetomografia on erinomainen jatkokeino tutkia tarkemmin rannetta, jos röntgenkuvauksen jälkeen jää epäselväksi, onko ranteessa ensinkään murtumaa, miten mahdollinen murtuma sijaitsee tai miten se paranee. Leikekuvauksessa luut eivät ole päällekkäin, joten jokaisen luun tarkka analysointi käy kätevästi. Nykypäivän huippulaitteilla leikekuvat syntyvät vapaasti valituissa suunnissa, joten saamme aina kuvia, jotka ovat kohtisuorassa eri nivelpintoihin nähden.
Aiemmin tietokonetomografiaa on ehkä pidetty hienona jatkomenetelmänä, joka varattiin erityistapauksille, mutta tänä päivänä se toimii arkipäivän työhevosena röntgenkuvausta täydentämässä. Tietokonetomografia paljastaakin melko usein murtumia, jotka eivät suurennuslasillakaan löydy röntgenkuvista. Tarkkojen kuvien ansiosta potilas saa vammansa vakavuuden vaatimaa hoitoa. Myös vamman jälkeiset kuntoutustoimenpiteet saadaan turvallisesti ja varhain aloitettua, kun murtumien luutuminen voidaan varmentaa.
Tapaturma ei aina kuitenkaan johda murtumaan, vaan useamminkin tukikudosten repeytymiseen. Jänne-, rusto- ja nivelsidevammat näkyvät edellä mainituilla menetelmillä kuitenkin kehnosti, mutta magneettikuvauksella ranteen tukirakenteet ovat mainiosti arvioitavissa. Etenkin 3 teslan laitteella saamme ranteesta erinomaisia kuvia, joista erilaiset nivelside- ja rustovauriot ovat arvioitavissa. Magneettikuvausta kannattaa hyödyntää etenkin, jos tukikudosten vauriota epäillään merkittävän laajaksi tai jos vamma tuntuu paranevan huonosti ja aiheuttaa pitkittynyttä haittaa.
Pulssissa tehdään kaikkia näitä kuvantamistutkimuksia jokaisena arkipäivänä, röntgenkuviin pääsee myös viikonloppuisin. Tutkimuksiin tarvitaan lähete hoitavalta lääkäriltä.
Pekka Niemi
LT, dosentti
Radiologian erikoislääkäri
Tietopulssi 1/2010
