Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Ihmisläheistä palvelua ja huipputekniikkaa
Pulssissa magneettitutkimukseen ei tarvitse jonottaa
Magneettitutkimus antaa arvokasta tietoa monien sairauksien syistä, minkä vuoksi Lääkäriasema Pulssi on panostanut mittavasti sekä magneettikuvauslaitteisiin että niitä käyttävän henkilöstön osaamiseen. Pulssissa magneettitutkimuksiin pääsyä ei tarvitse juuri odottaa, sillä kuvaukseen pääsee vuorokauden sisällä.
Pulssi on aina pyrkinyt olemaan oman alansa edelläkävijä, mikä näkyy myös kuvantamiskeskuksen toiminnassa. Pulssiin hankittiin ensimmäinen tietokonetomografialaite (TT) vuonna 1985, jolloin laitetta ei ollut edes kaikissa Suomen keskussairaaloissa. Ensimmäinen magneettitutkimuslaite (MK) hankittiin vuonna 1990, ja vuonna 2001 Pulssin kuvantamiskeskus siirtyi digitaaliseen aikakauteen ensimmäisenä yksityislaitoksena Suomessa.
– Kaikki tämä on ollut pohjana sille laajalle osaamiselle, jota kuvantamiskeskus tuottaa asiakkailleen vuonna 2010. Tällä hetkellä Pulssin laitekantaan kuuluu kolme korkeakenttäistä magneettikuvauslaitetta, 64-leikkeinen tietokonetomografialaite ja suoradigitaalinen röntgenkuvauslaitteisto. Lisäksi käytössämme on ultraääni- (UÄ), mammografia- sekä luuntiheysmittauslaite (DXA), Pulssin kuvantamiskeskuksen johtava hoitaja Riku Voipio kertoo.
Tekniikka kehittyy nopeasti
Magneettitutkimus perustuu elimistön omaan, heikkoon magneettisuuteen, josta vahvan magneettikentän avulla saadaan monimutkaisella tekniikalla muodostettua anatomisia kuvia. Magneettikuvaus soveltuu erityisen hyvin tuki- ja liikuntaelimistön (lihakset, jänteet ja nivelet), keskushermoston (pää ja selkäranka) ja vatsan tutkimiseen. Magneettikuvauksen avulla voidaan tutkia myös verisuonia. Tarvittaessa kuvauksessa voidaan käyttää tehosteainetta, jota ruiskutetaan joko nivelen sisään tai pinnalliseen laskimoon.
Pulssin uusin magneettikuvauslaite on 3 teslan-laitteisto, jonka Pulssi otti käyttöönsä ensimmäisenä Turun talousalueella. 3T-laitteiden tekniikka on viime vuosien aikana kehittynyt nopeasti, ja niistä on tullut tärkeitä käytännön diagnostiikan työkaluja. Korkeampi kenttävoimakkuus tarkentaa tavanomaisia magneettikuvia ja tuo käyttöön muun muassa uusia, toiminnallisempia kuvaustekniikoita.
– Kuvattavasta kohteesta saadaan 3 teslan magneetilla voimakas signaali, jolloin kuvista tulee tarkempia ja parempilaatuisia. Pienet rakenteet näkyvät selvemmin, mikä on tärkeää aivojen, selkäytimen ja niistä lähtevien hermojen tutkimisessa. Potilaiden kannalta miellyttävää on myös se, että kuvausajat ovat lyhentyneet, Voipio sanoo.
Erikoisosaajat potilaan tukena
Magneettiyksikön tilat ovat täynnä koneita ja monimutkaisia laitteita. Niiden käyttäminen vaatii hoitajilta paljon tietoteknistä osaamista, mutta magneettitutkimukset eivät ole pelkkää tekniikkaa ja tietokoneen näytön seuraamista.
– Erikoiskoulutettujen hoitajien tehtäviin kuuluu aina myös potilaan hyvinvoinnista huolehtiminen. Joitakin magneettitutkimus saattaa etukäteen pelottaa, mutta pelko haihtuu yleensä nopeasti, kun potilaalle selitetään tutkimuksen kulku, Voipio sanoo.
– Potilasta ei jätetä missään vaiheessa yksin. Tutkimuksen etenemistä tietokoneelta tarkkailevalla hoitajalla on näköyhteys myös tutkimushuoneeseen. Lisäksi potilaalla on hälytyskello, jolla hän saa tarvittaessa puheyhteyden hoitajaan. Halutessaan potilas voi kuunnella tutkimuksen aikana cd-levyltä omaa mielimusiikkiaan tai äänikirjaa.
Pulssin kuvantamiskeskuksen magneettiyksikössä työskentelee yksitoista röntgenhoitajaa ja yksi osastosihteeri. Jokainen hoitaja on erikoistunut magneettitutkimusten suorittamiseen, ja henkilökunnan osaamista ylläpidetään säännöllisillä koulutuksilla.
– Magneettiyksikön hoitajat tekevät ainoastaan magneetti- ja TT-tutkimuksia, eli heillä on vankka asiantuntemus tutkimusten suorittamiseen. Tutkimusten suunnittelusta ja kuvien tulkinnasta vastaavat aina magneettikuvaukseen erityisesti perehtyneet, kokeneet erikoislääkärit. Töitä tehdään yhteistyössä koko yksikön läpi, aina osastosihteeristä tutkimuksen lausuvaan radiologiin asti, Voipio kertoo.
Pulssin kuvantamiskeskus kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa. Työn tuloksellisuudesta kertovat muun muassa yksikölle myönnetyt laatusertifikaatit ja positiivinen asiakaspalaute.
Jonot lyhyitä ja hinnoittelu selkeää
Magneettitutkimuksiin on usein pitkä jono, mutta Pulssin magneettiin pääsee nopeasti. Pulssi antaa yksityisille asiakkailleen palvelulupauksen, jonka mukaan tutkimukseen pääsee vuorokauden sisällä.
– Meillä on kolme vahvakenttämagneettia, joilla asiakkaat saadaan tutkittua nopeasti, ja diagnoosi voidaan tehdä tutkimustulosten avulla jopa samana päivänä. Nopea hoitoon pääsy on potilaille tärkeää, sillä pitkään neuvottomana odottaminen oireiden ja erilaisten epäilyjen kanssa ei ole kenestäkään mukavaa.
Pulssi on kehittänyt myös magneettitutkimusten hinnoittelua potilaiden kannalta mahdollisimman selkeäksi. Magneettitutkimusten hinnat vaihtelevat tutkimuksen laajuuden mukaan. Tämän vuoksi asiakas ei aina tiedä, mitä tutkimus tulee maksamaan, ennen kuin hänelle annetaan maksulappu käteen kuvauksen päätyttyä.
– Pulssin hinnoittelua on kehitetty niin, että tutkimuksen hinta voidaan kertoa jo ennen tutkimukseen tuloa. Meillä tutkimusten kokonaishinnat ovat 717–867 euroa tutkimuksen laajuuden mukaan. Pulssilla on kuitenkin suorakorvaussopimus Kelan kanssa, joten erikoislääkärin lähetteellä ja voimassa olevalla Kela-kortilla asiakkaan omavastuuosuudeksi jää yhden tutkimuksen osalta 427,10 euroa riippumatta siitä, kuinka laaja tutkimus on kyseessä.
LH
Tietopulssi 1/2010
