Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Kuulon kuntoutus parantaa elämänlaatua
Kuulo-ongelmia ei pidä vähätellä, sillä huonokuuloisuus vaikeuttaa elämää monin tavoin. Ongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa, sillä kehittyneillä hoitomenetelmillä huonosti kuulevan elämänlaatua voidaan parantaa merkittävästi.
Huonokuuloisuus on yksi väestön yleisimmistä terveysongelmista. Elämää haittaavasta kuulon alenemasta kärsii arvioiden mukaan noin 700 000 suomalaista, joista 200 000 on vielä työelämässä. Väestön ikääntyessä huonokuuloisten määrä kasvaa, sillä huonon kuulon taustalla on useimmiten ikähuonokuuloisuus. Huonokuuloisuudesta aiheutuva toiminnanvajaus vaikeuttaa mahdollisuuksia toimia ja suoriutua iän, ammatin ja tehtävien edellyttämällä tavalla kotona, työssä ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Huonokuuloisella on myös suurempi riski sairastua masennukseen kuin normaalikuuloisella.
Huonokuuloisuus tarkoittaa sitä, että normaali kuulo on heikentynyt ja tämä voidaan osoittaa kuulontutkimuksien avulla. Kuulon tutkimisessa ja kuulovian asteen arvioinnissa käytetään äänes- ja puheaudiometriaa. Huonokuuloisuus voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, ikääntymisestä, erilaisista sairauksista, melusta tai joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta.
Huono kuulo altistaa syrjäytymiselle
Huonokuuloisuus vaikuttaa monin tavoin elämänlaatuun. Huono kuulo heikentää toimintakykyä ja lisää palveluiden tarvetta. Se vaikeuttaa kommunikaatiota, tiedonhankintaa ja sosiaalista kanssakäymisestä sekä altistaa sosiaaliselle eristäytymiselle. Huonokuuloiset luopuvat usein harrastuksistaan ja sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta. Kuulemisen ongelmia koetaan muun muassa kirkoissa, virastoissa, terveyskeskuksessa ja muissa yleisissä tiloissa. Kuuleminen hälyssä aiheuttaa usein eniten vaikeuksia.
Huonokuuloisuus on yhteydessä myös masennukseen, dementiaan ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Huono kuulo voi heikentää kykyä suoriutua kognitiivisissa testeissä eli erilaisissa muistitesteissä. Huonokuuloisilla ikäihmisillä on todettu enemmän masennusoireita kuin iäkkäillä, joilla aistihaittaa ei ole. Joka viides masennusdiagnoosi johtuu kuulo-ongelmista. Jos kuulon huonontumiseen ja siihen liittyviin ongelmiin ei puututa, seurauksena saattaa olla elämänlaadun heikkeneminen ja altistuminen syrjäytymiselle.
Kuulo heikkenee vähitellen
Kuulo heikkenee yleensä iän myötä vähitellen. Henkilö ei aina tunnista huonokuuloisuuttaan, vaikka tutkimus osoittaisi kuulon heikentyneen. Usein ongelman huomaavatkin ensin omaiset tai ystävät kommunikoidessaan huonokuuloisen kanssa. Huono kuulo vaikuttaa sekä huonokuuloisen että hänen puolisonsa elämään. Kuulo-ongelmien hoitaminen ajoissa auttaa ylläpitämään iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Huonokuuloisuus voi jäädä usein myös hoitamatta, koska kuulo-ongelmia vähätellään.
Hoitomahdollisuudet kehittyneet
Kuntoutus on yleensä pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuulon kuntoutuksessa keskeistä on edistää ja tukea huonokuuloisen potilaan kuulemista, kommunikointivalmiuksia ja itsenäistä selviytymistä. Kuntoutus edellyttää sekä kuulovian että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutustarpeet mietitään aina yksilöllisesti. Kuulon kuntoutus ja huonokuuloisuuden hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana.
Kuulon kuntoutuksessa arvioidaan potilaan edellytykset ja mahdollisuudet käyttää apuvälineitä sekä niistä saatava hyöty. Lisäksi on otettava huomioon potilaan suorituskyky, käsien motoriikka ja sosiaaliset kontaktit sekä asuin-, toiminta- ja elinympäristö. Kuntoutus edellyttää myös potilaalta aktiivista panostusta. Kuulon kuntoutus, erityisesti iäkkäiden henkilöiden keskuudessa, vähentää hoivan ja avun tarvetta, mikä on merkityksellistä myös yhteiskunnalle. Kuntoutuksen avulla voidaan myös ylläpitää pidempään työikäisten huonokuuloisten työkykyä.
Kuulokojeet entistä parempia
Kuulokojeiden on todettu parantavan huonokuuloisten elämänlaatua monella elämänalueella. Kommunikointi sujuvoituu, sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu ja huonokuuloisuudesta johtuva masennus vähenee. Kuulokojeen käyttäjät ovat nykyään selvästi tyytyväisempiä kuulokojeisiinsa kuin parikymmentä vuotta sitten, sillä ne ovat nykyisin parempia, niiden sovitusprosessi on kehittynyt ja käytön ohjaus on lisääntynyt. Kuulokoje on valittava käyttäjän ja kuulovian mukaan, minkä vuoksi oikeanlaisen laitteen löytäminen edellyttää asiantuntemusta, aikaa ja potilaan ohjausta. Kuulokoje sovitetaan nykyään usein molempiin korviin, jos kuulo on molemmissa korvissa heikentynyt. Kahdella kuulokojeella suuntakuulo pysyy parempana kuin yhdellä.
Yleisimmät kuulokojetyypit ovat korvakäytävä- ja korvantauskoje. Kojeen tarkoituksena on vahvistaa ääntä ja näin palauttaa kuuloaistin toimintaa. Kuulokojeet ovat nykyään digitaalisia, joten niiden sovittaminen ja säätäminen tehdään tietokoneen avulla. Säätömahdollisuudet ovat aiempaa tarkempia ja monipuolisempia. Kuulontutkija eli audionomi säätää kojeen äänen sopivaksi, jotta varmistutaan turvallisesta ja miellyttävästä äänenvahvistuksesta. Joskus kuulokojeen sijaan tai yhdessä sen kanssa voidaan käyttää myös muita kuulon apuvälineitä.
Kirsi Koski
Audionomi, terveydenhoitaja
Terveystieteiden maisteriopiskelija
Tietopulssi 1/2010
