Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Kun on niin kamalasti lääkkeitä

Piirongin laatikossa on lääkepurkki poikineen. Kotisairaanhoitaja on juuri käynyt täyttämässä dosetin, joka pullottaa tyytyväisenä – kaikki lokerot ovat täynnä isoa ja pientä pilleriä ja tablettia. Jotkut niistä ovat hauskan näköisiä: osteoporoosilääke on luunmuotoinen, sydänpilleri on pikkuisen punaisen sydämen näköinen. Peräpuikot ovat sentään poissa silmistä, jääkaapin vihanneslokeron piilossa.

Huh huh. Onpas noita paljon. Tutkimukset osoittavat, että kun ikää tulee, lisääntyy tarvittavien lääkkeiden määrä. Vielä 30 vuotta sitten noin 20 prosenttia yli 75-vuotiaista käytti viittä eri reseptilääkettä, 10 vuotta sitten jo lähes 40 prosenttia, ja tätä nykyä varmaan jo puolet ikäihmisistä käyttää viittä lääkettä tai enemmän.

Mistähän lisääntynyt lääkkeiden käyttö vanhusten keskuudessa kertoo? Ennen kaikkea se kertoo siitä, että me suomalaiset elämme yhä pidempään. Korkea ikä ei tietenkään ole sairaus, vaan lääkkeiden tarve lisääntyy iän myötä eri syistä. Kun ikäihmisiä on paljon, on myös lääkkeen käyttäjiä paljon. Elämme todellakin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa ei ole nälkää eikä vilua, ja saamme elää pitkään. Osa hyvinvoinnistamme johtuu juuri siitä, että nykyaikaiset lääkkeet ja rokotteet pidentävät elämää ja parantavat sen laatua. Ainakin keskimäärin.

Kun ikää tulee, lisääntyvät sydän- ja verisuonistotaudit, diabetes ja osteoporoosi. Aivosairaudet käyvät myös iän myötä tavallisemmiksi. Syövän hoidossa on kirurgia keskeistä, mutta myös syövän lääkehoidoilla saadaan elämään vuosia ja vuosia elämään. Sekä nuorilla että vanhoilla on mahavaivaa sekä astmaa ja muita yliherkkyyssairauksia. Kaikki nämä sairaudet ovat nykyään hoidettavissa lääkkein – jotkut tehokkaammin, jotkut vähemmän tehokkaasti, mutta silti.

Ajan saatossa todennäköisyys, että joku sairaus kolkuttelee, kasvaa. Ja kun muutama sairaus on asettunut taloksi, ollaankin tilanteessa, että tarvitaan puolen tusinaa tai enemmän lääkkeitä joka päivä. Arsenaalia voi täydentää muutama vitamiini- ja mineraalipilleri. Ja on niitäkin, jotka popsivat jonkusen luontaistuotepillerin päivässä, joka sekin tuo oman höysteensä lääkelautaselle.

Dosetissa ovat jo lääkkeet kolmeen, neljään sairauteen. Sitten tulee vielä joku voinnin huononeminen tai sairaus ja niin tarvitaan vielä yksi pilleri tai tabletti korjaamaan tuokin riesa. Uskaltaako vielä senkin ottaa – nuo tähän asti käytössä olevat lääkkeet ovat kyllä sopineet, mutta… Niinpä, seuraava lääke voi kyllä sotkea kuviota, mutta siinä tilanteessa onkin kaikkein tärkeintä, että potilas ja lääkäri yhdessä arvioivat, onko uudesta lääkkeestä enemmän riskejä kuin hyötyä.

Tietoa kyllä on. Tietokoneen ruudulle lääkäri voi nykymaailmassa loihtia suuret määrät lääketietoa. On mahdollista arvioida, onko järkevää laittaa vielä yksi lääke lisää. Arvio on kuitenkin aina vain arvio. Se voi mennä pieleen, mutta usein se menee kohdalleen, kunhan asiaa riittävästi pohtii. Tärkeää on, että lääkäri tietää, mitä pillereitä potilas todellisuudessa käyttää, ja että potilas saa yhteyden lääkäriin jos päädytään lääkemuutoksiin tai ?lisäykseen. Ensisijaista on, että lääke sopii potilaalle, mutta lääkärin pitää myös saada tietää, oliko lääkemuutos onnistunut vai ei.

Taas toteutuu se vanha viisaus: hyvä potilaan ja lääkärin välinen hoitosuhde on paras onnistuneen hoidon tae. Tämä koskee myös ja varsinkin lääkehoitoja.

Robert Paul, LKT, sisätautien dosentti

Tietopulssi 2/2006