Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Rinnassa tykyttää ja sydän muljahtelee – onko tämä rytmihäiriö?

Jokaisella meistä on joskus rinnassa tuntemuksia, joita pidämme sydämen rytmihäiriönä. Usein kyse on vaarattomista tykyttelyistä, jotka menevät itsekseen ohi. Ellei näin käy ja vaivaan liittyy muita oireita, asia vaatii selvittelyä.

Hyvänlaatuista rytmihäiriötä voi olla jokaisella vaikkapa huonosti nukuttujen öiden jälkeen tai kiireiseen työjakson aikana. Ahkera kahvin juonti ja tunnetusti myös runsas alkoholin käyttö aiheuttavat tykyttelyä ja muljahtelua. Suurimmalla osalla meistä oireet tulevat ja menevät, eikä niistä aiheudu sen kummempaa murhetta.
Tilanne on toinen, mikäli vaivat ja tuntemukset ovat toistuvia ja kestävät pitkään. Lisäksi jos ne ovat epämiellyttävän tuntuisia tai niihin liittyy huimailua tai jopa tajunnan häiriöitä, on perusteltua tehdä tarkempia selvityksiä. Tavallinen levossa otettu sydämen sähkökäyrä (lepo-EKG) on kestoltaan vain muutaman sekunnin mittainen, eivätkä satunnaiset rytmi- tai johtumishäiriöt välttämättä tule juuri sillä hetkellä esiin.
Sydämen sähkökäyrän vuorokausirekisteröinti (24h-EKG eli Holter –EKG ) paljastaa jo paljon suuremmalla todennäköisyydellä oireilun syyn.

Tallenne analysoidaan

EKG:n vuorokausirekisteröinnissä tutkittava potilas kantaa vyötäröllään pientä tallennuslaitetta, joka on liitetty rintakehälle liimattuihin ekg-elektrodeihin.
Sydämen sähkökäyrä tallentuu muistikortille, josta tiedot siirretään tietokoneeseen erityisen analyysiohjelman muokattavaksi. Tutkimukseen perehtynyt erikoislääkäri analysoi vielä tulosteet ja antaa niistä lausunnon hoitavalle lääkärille.
Sydänsähkökäyrää tallennetaan tavallisimmin yhden vuorokauden ajan, mutta tarvittaessa voidaan tallennusta jatkaa 2-3 vuorokauttakin.
Tallennuksen aikana on tärkeää toimia kuten normaalistikin, rasitus ei ole kielletty vaan päinvastoin. Ainoastaan laitteen kasteleminen on kielletty, eli saunominen ja suihkussa käynti ei ole sallittua, jotta elektroninen tallennuslaite ei vaurioidu.
Mikäli tutkittavalle on jo aiemmin määrätty säännöllistä lääkitystä, tulee hoitavan lääkärin antaa ohjeet, otetaanko lääkkeet normaaliin tapaan tutkimuksen aikana. Joskus pitää ehkä pitää lääkityksessä määräaikainen tauko ennen seurantavuorokautta.

Syke vaihtelee päivän mittaan

Sydän lyö vuorokauden aikana keskimäärin noin 100 000 kertaa. Liikuntaa harrastavalla lyöntejä on hivenen enemmän, ja vähemmän aktiivisella vastaavasti vähemmän. Syke vaihtelee normaalisti 40–200 minuutissa rasitusasteesta riippuen. Niin sanottuja lisälyöntejä, joko eteis- tai kammiotahdistuksella, esiintyy normaalistikin aikuisella ja iän mukana niiden määrä lisääntyy. Myös lyhyitä eteisnopealyöntisyys pyrähdyksiä esiintyy iäkkäämmillä henkilöillä terveessäkin sydämessä.

Milloin lääkitystä?

Mikäli rytmihäiriöitä on tavallista runsaammin tai ne ovat selvästi poikkeavia, hoitava lääkäri arvioi lääkityksen tarpeen.
Aina välttämättä lääkehoitoa ei tarvita, ja rytmihäiriövaiva korjaantuu elämäntapamuutoksilla. Hyviä muutoksia ovat muun muassa yleiskunnon kohentaminen, liikunnan lisääminen sekä kahvin, alkoholin tai tupakan käytön vähentäminen.
Toisinaan oireiden taustalta paljastuu rytmi- tai johtumishäiriöitä, jotka edellyttävät tarkempia tutkimuksia esimerkiksi sairaalan poliklinikalla. Tällaisia ovat synnynnäiset ylimääräiset johtoradat ja hidaslyöntisyyttä aiheuttavat tahdistushäiriöt.
Toisinaan tulosteista herää epäily sepelvaltimotaudista, ja kliininen rasituskoe on jatkotutkimuksena perusteltu diagnoosin varmentamiseksi. Toisinaan on tarve tarkastaa sydämen rakenne ja läppien toiminta sydämen kaikuluotaustutkimuksella (UKG).

Antti Mikola, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri

Tietopulssi 2/2006