Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Uniapneaa voidaan hoitaa

Uniapnea on oireyhtymä, jossa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia ja niistä aiheutuvia häiritseviä oireita. Sairaus aiheuttaa voimakasta väsymistä, heikentää toimintakykyä ja se altistaa muun muassa liikenneonnettomuuksille.

Uniapnea on jo lähes kansantauti, vaikka sitä ei vieläkään oteta riittävästi huomioon selvitettäessä syitä voimakkaaseen ja jatkuvaan väsymykseen. Koko väestöstä uniapneaa esiintyy noin 2-4 prosentilla. Se on erityisen tavallinen 35-65 -vuotiailla miehillä, joista jopa 15 prosenttia kärsii vaivasta.
Uniapneassa ylemmät hengitystiet (nenänielu ja kurkku) sulkeutuvat nukkuessa. Siitä aiheutuu yli minuutinkin hengityskatkoja ja huomattavaa valtimoveren happipitoisuuden laskua. Happipitoisuus vaihtelee hengityskatkosten pituuden mukaan.
Tyypillisiä oireita ovat poikkeavan kova kuorsaus ja korahdukset hengityskatkosten jälkeen. Katkoja voi esiintyä kymmeniä, jopa satoja kertoja yössä.
Uniapnea on erityisesti vaihdevuosista lähtien myös naisilla yleisempi kuin mitä parisenkymmentä vuotta sitten luultiin. Oireyhtymä voi esiintyä myös lapsilla. Se saattaa selittää joissakin tapauksissa lapsen poikkeavaa väsymystä tai huonoa koulumenestystä. Asia kannattaa tutkia etenkin, jos lapsi kuorsaa.

Päiväväsymys paljastaa

Mitä väsyneempi ihminen on normaalin yöunen jälkeen sitä tärkeämpää on mennä tutkimuksiin. Myös pakkonukahtelu yksitoikkoisissa tilanteissa kuten kokouksissa tai autoa ajaessa on tyypillistä.
Voimakasta kuorsausta ja kovia korahduksia esiintyy noin 90 prosentilla potilaista. Niistä kärsivät ensisijaisesti muut samassa huoneessa nukkuvat. Tupakoivilla uniapneetikoilla limaisen kurkun selvittäminen voi olla joka-aamuinen rituaali.
Jo kohtuullisellakin alkoholinkäytöllä ja unilääkkeillä on myös kuorsausta ja hengityskatkoksia lisäävä vaikutus, koska alkoholi kuten lääkkeetkin vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti ja ne myös rentouttavat nielun seinämän lihaksia. Voimakas kuorsaus voi aiheuttaa paikallisia hermovaurioita, jolloin nielun lihakset entisestään veltostuvat.
Naisilla uniapnea korreloi selvemmin ylipainoon joskin miehistäkin noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Tyypillistä on niin sanottu keskivartalolihavuus. Lisäksi synnynnäiset anatomiset ominaisuudet kuten kapea nenänielu tai nielun kapeus sekä kita- ja nielurisat voivat edesauttaa hengitys­teiden sulkeu­tumista unen aikana.
Monilla katkoksia on ensin vain selinmakuuasennossa, mutta oireyhtymän vaikeutuessa myös kylkimakuulla. Jotkut uniapneetikot ovat jo vuosia nukkuneet mahallaan, koska eivät pysty hengittämään muussa asennossa.
Myös yöhikoilua esiintyy usein uniapneassa. Toistuva virtsaamistarve yöllä voi olla seurausta vaikeasta uniapneasta.

Uniapnea ja muut sairaudet

Noin 50 prosentilla uniapneetikoista on verenpainetauti. Sen hoitaminen saattaa olla vaikeaa, jollei myös uniapneaa hoideta.
Niin sanottu metabolinen oireyhtymä, sokeritauti ja kilpirauhasen alitoiminta lisäävät uniapnean mahdollisuutta ja niiden hoito voi lievittää uniapneaa. Erityisesti öisten rintakipujen ja sydämen rytmihäiriöiden tai yöllä esiintyvän rauhattomuuden tai sekavuuden yhteydessä tulisi tutkia myös uniapnean mahdollisuus.
Jos astmaa esiintyy erityisesti öisin eikä se hoidu tavanomaisilla astmalääkkeillä, kannattaa selvittää uniapnean mahdollisuus. Sama koskee keuhkoahtaumapotilaita, joilla voi olla samanaikainen uniapnea.

Tutkimukset omassa sängyssä

Niin sanottuja pitkäaikaisrekisteröintejä voidaan tehdä potilaan nukkuessa kotona omassa sängyssään. Tiedot kerätään muistiin yön aikana ja lääkäri purkaa ne seuraavana päivänä. Hyvä ja yksinkertainen seulontatutkimus on niin sanottu yöpulssioksimetria, jossa sormianturilla rekisteröidään valtimoveren happipitoisuutta. Siinä havaitut poikkeavuudet paljastavat hyvin uniapneataipumuksen.
Kotona tehty tutkimus saattaa olla luotettavampi kuin sairaalassa, jossa kaikki potilaat eivät pysty nukkumaan. Tosin kaikkein vaikeimmasta uniapneasta kärsivät nukkuvat melkein missä tahansa.

Vältä aiheuttajia

Hoidon perusta on uniapneaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poistaminen tai välttäminen. Ylipainoisten potilaiden ensisijainen hoito on painonpudotus. Epäsäännöllisiä nukkuma-aikoja ja stressiä pitäisi välttää. Myös selinmakuun välttämisestä erilaisin apuvälinein voi olla apua.
Vähäistäkin alkoholin käyttöä suositellaan vältettäväksi ainakin kello 18 jälkeen samoin kuin tupakoimista yleensä. Myös nenän tukkoisuus pitää hoitaa.
Jos tutkimustulos viittaa vaikeaan uniapneaan, on syytä tehdä lisätutkimuksia. Jatkotutkimuskin voidaan tehdä kotioloissa. Silloin käytetään joko C-PAP laittetta tai niin sanottua unipatjaa. Molemmilla rekisteröidään kuorsaus, hengityskatkokset, nukkumisasento ja veren happipitoisuus.

Tehokasta hoito kotona

Keskivaikean ja vaikean uniapnean tehokkain hoitomuoto on nenän kautta annettava ylipainehoito eli nenä-CPAP. Hoidossa huoneilmaa johdetaan nenämaskin tai kokokasvomaskin kautta lievällä ylipaineella nenänieluun. Ylipaine estää hengitysteiden ahtautumisen. Noin 70 prosenttia potilaista saa tehokkaan avun CPAP-hoidosta eikä halua missään tapauksessa hoidosta luopua vaan pitää laitetta parhaana ”uniheilanaan”.

Ritva Tammivaara, dosentti, kliinisen fysiologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

Tietopulssi 3/2004