Artikkelit
Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.
Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
64-leikkeisellä TT-laitteella saadaan tarkkoja kuvia sepelvaltimoista
Pulssiin toukokuussa hankitun uuden 64-leikkeisen tietokonetomografialaitteiston ansiosta sydämen verisuonten eli sepelvaltimoiden tutkiminen on entistä nopeampaa ja tarkempaa.
Asiantuntija:
Radiologian erikoislääkäri, dosentti,
Pekka Niemi, Pulssin Kuvantamiskeskus
Uuden 64-leikkeisen tietokonetomografian avulla sepelvaltimoita voidaan tutkia nopeasti ja vaivattomasti. Esivalmisteluineen tutkimus vie noin puoli tuntia. Itse kuvaus kestää vain muutaman sekunnin, ja potilas pääsee heti kotiin. Pulssissa 64-leikkeinen laite on ollut käytössä toukokuusta lähtien.
– Kokemukset laitteesta ovat olleet hyvät. 64-leikkeisen laitteen avulla sydämestä saadaan todella hienoja ja tarkkoja kuvia. Laitteistolla voidaan toki tuottaa erinomaisia kuvia muualtakin elimistöstä, iloitsee radiologian erikoislääkäri Pekka Niemi Pulssin Kuvantamiskeskuksesta.
Tarkkoja kuvia nopeasti
Tietokonetomografialaitteilla saadut kuvat vastaavat viipalemaista poikkileikkausta elimistöstä. Monirivitekniikalla potilaasta saadaan otettua kuvia, joiden erotuskyky on yhtä hyvä niin poikittaisessa kuin pitkittäisessäkin suunnassa.
– Uudella laitteella saamme nopeasti tarkkoja kuvia. Laitteen etuna on myös se, että nyt voimme jälkikäteen tehdä kohteesta viipalekuvia halutussa suunnassa ilman, että kuvien laatu kärsii, Niemi kertoo.
Vaativa kuvauskohde
Sepelvaltimot ovat vaativa kohde kuvattavaksi tietokonetomografialla, sillä ne ovat verrattain pieniä, mutkaisia ja sydämen sykkiessä jatkuvassa liikkeessä. Onnistuneita kuvia saadaan vain tahdistamalla kuvaukset EKG:n avulla. Kuvauksen aikana rintakehä ei saisi liikkua, joten tutkittavan on pidätettävä hengitystään.
– Uudella 64-leikkeisellä laitteella sepelvaltimoiden kuvaus kestää kuitenkin vain 6-8 sekuntia. Niin lyhyt aika on helppo maata hiljaa hengittämättä, Niemi toteaa.
Lisäksi potilaan pulssin on oltava tasainen, sillä tietokonetomografia yhdistää kuvan usein sydämen lyönnin ajalta, ja lyöntien tulisi olla keskenään mahdollisimman samanlaisia.
– Hyvän kuvatason varmentamiseksi voidaan potilaan sykettä tarvittaessa hidastaa tilapäisellä lääkityksellä.
Sepelvaltimot saadaan näkyviin varjoaineella, joka annostellaan kyynärtaipeen laskimoon. Varjoaine häipyy elimistöstä munuaisten kautta, joten tutkittavan munuaisten toimintakyvyn on oltava normaali.
Vaikka itse kuvaukseen kuluu aikaa alle kymmenen sekuntia, kannattaa tutkimukseen Niemen mukaan varata aikaa tunnin verran. Suurin osa ajasta kuluu esivalmisteluihin.
Muutokset esiin varhain
Taudinkulku sepelvaltimoissa alkaa jo kauan ennen ensimmäisen ahtauman syntymistä. Itse asiassa kovettumamuutokset eli plakit kehittyvät ensin suonen seinämässä ja sen ulkokerroksissa, ja vasta myöhemmin ne työntyvät sisäänpäin ja ahtauttavat siten suonta.
Sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimuksella voidaan hyvin luotettavasti varmistaa, ettei sepelvaltimoissa ole ahtaumia. Tämän lisäksi tietokonetomografialla nähdään, onko tutkittavalla sepelvaltimoissa kalkkikertymiä, jotka ovat merkkejä alkaneesta valtimokovettumataudista.
– Tietokonetomografian etuna on se, että se on herkkä löytämään kalkkiset plakit verisuonten seinämistä, sillä kalkkimuodostelmat näkyvät kuvissa ympäristöään kirkkaampina. Kuvista nähdään mahdolliset ahtaumat ja kovettumapesäkkeet valtioiden seinämissä, Niemi sanoo.
Erinomainen negatiivinen ennustearvio
Menetelmän tärkeänä etuna on myös erinomainen negatiivinen ennustearvio. Eli, jos potilaan sepelvaltimot näyttävät kuvauksessa normaaleilta, ei tutkittavalla silloin suurella todennäköisyydellä ole sepelvaltimotautia.
Tietokonetomografia onkin erinomainen menetelmä nimenomaan sulkemaan pois ahtauttavan sepelvaltimotaudin mahdollisuus.
– Erityisesti tietokonetomografiaa kannattaa harkita silloin, kun on epäselvää, onko potilaalla merkittävää vikaa sepelvaltimoissaan vai ei. Tällainen tilanne voi tulla eteen vaikkapa silloin, kun potilaalla on epäselviä rintavaivoja, ja taustalla on riskitekijöitä, jotka lisäävät sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä, Niemi toteaa.
Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on lisäksi paikallaan, kun potilaan muu terveys ei salli tavanomaista rasituskoetta, tai leposydänfilmissä on analyysia haittaavia poikkeamia.
Säderasitus muistettava
Tietokonetomografia on periaatteessa vain jalostettu röntgentutkimuksen muoto.
– Säderasituksen vuoksi kuvauksen on oltava perusteltua, eikä tietokonetomografialla voida sen takia tehdä terveystarkastuksia tai seulontatyyppisiä kuvauksia oireettomille. Tutkimuksia ei myöskään voida tehdä useita kertoja samalle potilaalle lyhyellä aikavälillä. Ja mitä nuorempi potilas on sen tarkemmin tulisi miettiä, onko kuvaus todella aiheellinen, Niemi painottaa.
Vaihtoehtona on magneettikuvaus, joka nimensä mukaisesti perustuu magneettikentän eikä röntgensäteiden hyödyntämiseen.
Haastattelija: Anu Välilä
Tietopulssi 3/2006
