|
Työterveyshuolto
» FYSIOTERAPIA JA KUNTOUTUS
» Lähes 40 kiloa laihduttanut Heikki...
» Palaute
» Visionääri palasi Pulssiin
ArtikkelitTäältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.
Visionääri palasi Pulssiin
Lääkäriasema Pulssin lääketieteellisenä johtajana ja johtavana lääkärinä syyskuun alussa työnsä aloittanut Markku Suokas tunnetaan innovatiivisena ja neuvottelutaitoisena osaajana, jolla on kokemusta sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhuollosta. Lääkäriasema Pulssin yhtenä tavoitteena onkin kehittää jatkossa kunnille tarjottavia ostopalveluja nykyistä selvästi enemmän.
Lääkäriasema Pulssi on Turun kaupungin peruspalvelujohtajan tehtävistä Pulssin johtotiimiin siirtyneelle Markku Suokkaalle tuttu talo. Hän on aikoinaan pitänyt Pulssissa omaa vastaanottoa ja tehnyt lisäksi Pulssin kanssa yhteistyötä toimiessaan Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuskuntayhtymän johtajana ja ylilääkärinä. ”Vuonna 1993 lainsäädäntö muuttui siten, että kunnat saivat luvan käyttää terveydenhuollossa yksityisiä ostopalveluita. Tämä tarjosi mahdollisuuden ryhtyä kehittämään asiakaspalvelua ja tuottavampia toimintatapoja kokonaan uusista lähtökohdista. Ryhdyimme tuolloin ostamaan yksityisiltä lääkäriasemilta muun muassa laboratoriopalveluita ja erilaisia sydän- ja kuvantamistutkimuksia”, Suokas kertoo. Suokkaan johtama kuntayhtymä oli myös maamme ensimmäisiä, joka ryhtyi ostamaan terveyskeskukseen erikoislääkärin konsultaatioita. Kumppanuus Pulssin kanssa toi Suokkaan mukaan lisäarvoa sekä potilaille että henkilökunnalle. Suokas näkee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toisiaan täydentävinä ja pitää niiden välisen yhteistyön kehittämistä edelleen tärkeänä. Kunnilla on vastuu terveydenhuollon järjestämisestä, mutta niiden ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse. Kunnissa käyttöönotetut tilaaja-tuottaja-mallit ja palvelusetelit tukevat osaltaan uusien toimintamallien kehittämistä. ”Kaikkea toimintaa pitäisi kehittää aina asiakkaan näkökulmasta. Potilas ei juuri mieti sitä, onko palvelun tarjoaja julkinen vai yksityinen. Hänelle on tärkeintä joustava ja laadukas palvelu, joka antaa hänelle mahdollisimman nopeasti oikean diagnoosin ja sitä kautta oikean hoidon”, Suokas sanoo. ”Voidakseen vastata kasvaviin haasteisiin kuntien pitäisi nyt miettiä, miten ne voivat järjestää palvelut mahdollisimman joustavasti, taloudellisesti ja laadukkaasti. On selvitettävä, minkälaisia palveluita kannattaa ostaa ja mitä on järkevää tuottaa itse tai yhteistyössä toisten kanssa. Pulssi haluaa osaltaan jatkaa hyvien kumppanuuksien rakentamista ja kehittää uudentyyppisiä palvelukonsepteja.”
Täsmähoitoa nopeasti ”Yhteiskuntavastuukin edellyttää, että kehitämme joustavia terveyspalveluita myös kuntien suuntaan. Samaan aikaan panostamme tietysti talon omien toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi haluamme kehittää yhteistyötä erityisesti vakuutusyhtiöiden ja työterveysyritysten kanssa ja ylläpitää vahvoja suhteita viranomaisiin”, Suokas sanoo. Hän muistuttaa, että terveys on myös merkittävä tuotantotekijä, jolla on taloudellisia vaikutuksia sekä työntekijälle, työnantajalle että yhteiskunnalle. ”Viivästynyt tai virheellinen diagnoosi tulee usein monin tavoin kalliiksi. Potilaalle pitää voida tarjota oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja vielä oikein menetelmin”, Suokas painottaa. Internetin aikakaudella tieto uusista lääkkeistä, tutkimuksista ja hoitomuodoista leviää nopeasti, mikä on kasvattanut myös asiakkaiden vaatimustasoa. ”Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan lanseeraama instantismi näkyy myös terveydenhuollossa. Asiakkaat eivät halua joutua odottamaan, vaan vaativat itselleen parasta mahdollista hoitoa heti. Terveys on oleellinen osa hyvinvointia, johon ihmiset haluavat panostaa yhä enemmän. Tämä pitää ottaa huomioon myös Pulssin omaa palvelutarjontaa kehitettäessä”, Suokas pohtii.
Sähköiset palvelut yleistyvät Terveydenhuollon sähköistä asiointia kehittäneen Suokkaan mukaan sähköisten palvelujen rooli kasvaa merkittävästi. Röntgenkuvat ja sydänfilmit ovat jo pitkään kulkeneet suojattuja verkkoyhteyksiä pitkin asiantuntijalta toiselle. Telelääketieteen ansiosta ammattilaiset voivat nopeasti konsultoida fyysisesti kilometrien päässä olevia kollegoitaan. Nyt sähköinen asiointi on yleistymässä myös asiakaspalvelussa. ”Meillä Turussa on hyviä kokemuksia opiskelijaterveydenhuollosta, jossa on käytössä muun muassa sähköinen terveyslomake, sähköinen ajanvaraus ja tietosuojattu sähköposti. Lisäksi esimerkiksi laboratoriovastauksien lähettäminen tekstiviestillä on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Nuorille verkko on luontainen toimintaympäristö, ja he osaavat vaatia sähköisiä palveluita”, Suokas sanoo. ”Sähköisiin palveluihin liittyy kuitenkin muun muassa tietosuoja- ja tietoturvatekijöitä, jotka on varmistettava tarkoin ennen palvelujen käyttöönottoa. Kaikkeen ne eivät sovellu, mutta ne antavat meille paljon mahdollisuuksia. On tärkeää valita oikea sisältö oikeaan palvelukanavaan”, Suokas muistuttaa.
Kilpailu kovenee Teknologian nopea kehitys, taloudelliset haasteet ja palveluun kohdistuvien vaatimusten kasvu luovat paineita myös yksityisille lääkäriasemille. ”Pelkkä korkeatasoinen lääketieteellinen osaaminen ei enää välttämättä riitä. Meidän on kyettävä tunnistamaan asiakkaidemme tarpeet entistä kokonaisvaltaisemmin ja kyettävä kehittämään innovatiivisia palveluita, jotka vastaavat ihmisten odotuksia ja ovat myös taloudellisesti kannattavia”, Suokas sanoo. ”Tämä vaatii henkilökunnalta ja työyhteisöltä paljon. Siksi on tärkeää kehittää Pulssia siten, että se koetaan jatkossakin kiinnostavana työnantajana huippuammattilaisten keskuudessa. Pulssissa on osaava henkilökunta ja hyvä johtotiimi, joten tältä pohjalta on hyvä jatkaa”, Suokas summaa.
LH
Tietopulssi 4/2009
|
Viisi viimeisintä
|
