Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku


Aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä

Aikuistyypin diabeteksessa veren sokeri- eli glukoosipitoisuus on koholla. Aikuistyypin diabeteksen vaara piilee siinä, että sairauteen liittyy elimistölle haitallisia muutoksia. Sokerin lisäksi koholla ovat usein veren kolesteroli, verenpaine ja virtsahappo. Monesti potilas on myös ylipainoinen. Nämä muutokset johtavat diabeteksen liitännäissairauksiin - sydän- ja aivoinfarktiin, silmänpohjan rappeumaan, munuaisten vajaatoimintaan, alaraajojen verenkiertohäiriöön
ja ääreis- ja muiden hermojen vioittumiseen.

Tupakointi moninkertaistaa kaikki nämä haitat, ja siksi on välttämätöntä, että diabeetikko ei käytä tupakkaa missään muodossa. Tupakka moninkertaistaa liitännäissairauksien riskin ja on erityisen vaarallista sydämelle ja verenkierrolle.

Hiljaa hiipivästi


Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes ilmaantuu vaivihkaa. Tässä se eroaa nuoruustyypin diabeteksesta eli tyypin 1 diabeteksesta, joka puhkeaa yleensä melko voimakkain oirein. Nuoruustyypin diabeteksen hoidossa tarvitaan aina insuliinia, mutta tyypin 2 diabeteksessa hoito on ensisijaisesti elintapamuutokset – oikea ravinto ja oikea liikunta tai liikkuminen. Koska aikuistyypin diabetes ilmenee peitellysti, on Suomessa on tälläkin hetkellä arviolta noin 50 000 ihmistä, jotka sairastavat tätä sairautta tietämättään.
Tärkeä ero näiden diabetestyyppien välillä on myös, että nuoruustyypin diabetes ei nykytiedon mukana ole ehkäistävissä. Sen sijaan aikuistyypin diabetes on. Se ei ole helppoa. Mutta se on mahdollista.
Ehkäisy on myös hyödyllistä, sillä aikuistyypin diabetesta sairastavia on jo nyt Suomessa lähes 200 000 ja viiden vuoden päästä arvioidaan, että määrä on jo 320 000, ellei asialle tehdä jotain. Nämä ovat hurjia lukuja ja merkitsevät suuria kärsimyksiä ihmisille. Aikuistyypin diabetekseen sairastuvien määrän taltuttamiseksi Suomen Diabetesliitto on startannut DEHKO:n eli Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman vuosille 2000 – 2010. Tämä on laaja hanke, johon osallistuu muun muassa sairaanhoitopiirejä, terveyskeskuksia, Kansanterveyslaitos, ministeriöitä ja yksityisiä yrityksiä. Myös yksityiset lääkäriasemat halutaan mukaan DEHKOon.

Elämäntavat uusiksi


Näin mittavaan hankkeeseen on aihetta, koska on toivoa siitä, että aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen saadaan katkaistuksi. DEHKO luo kansallisena hankkeena laajat linjat ja toimintaedellytykset, mutta mitä yksittäinen ihminen voi tehdä välttyäkseen aikuistyypin diabetekselta?
Asiaa on tukittu hyvin perusteellisesti suomalaisessa tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study eli DPS). Siinä selvitettiin terveysohjauksen vaikutusta aikuistyypin diabeteksen kynnyksellä oleviin henkilöihin. Nämä olivat ylipainoisia miehiä ja naisia, joilla oli poikkeavaa tulos niin sanotussa sokerirasituskokeessa. Kokeessa ihminen nauttii 75 grammaa sokeria, ja tämän jälkeen mitataan kuinka korkealle veren sokeripitoisuus nousee. Jos se nousee määrärajan yläpuolelle, kyseessä on heikentynyt sokerin sieto, joka merkitsee suurta aikuistyypin diabetekseen sairastumisen vaaraa.
Tutkimus osoitti, että painon lasku sekä säännöllinen liikunta ja suosituksen mukainen ruokavalio ehkäisevät vaaraa sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kolmen vuoden aikana tavanomaista ohjausta saaneista henkilöistä 20 prosenttia sairastui aikuistyypin diabetekseen, mutta niistä henkilöistä, joiden elämäntapamuutokset onnistuivat tarkan ohjauksen vuoksi paremmin, vain 9 prosenttia sairastui.

Yksilölliset ohjeet tarpeen


Terveysohjauksen keinojen yksityiskohtainen soveltaminen on sitten eri juttu. Kaikille ihmisille laihduttaminen ei merkitse samaa asiaa. Riittävän ohjauksen avulla tavoitellaan sekä kalorimäärän vähentämistä että oikeiden ravintoaineiden sisällyttämistä terveelliseen ruokavalioon. Pikalaihdutus tulee harvemmin kyseeseen. Ihmisen pitää muuttaa syömistään niin, että paino alenee pysyvästi.
Tämä voi esimerkiksi merkitä sitä, että kahvin kanssa ei enää käytetä sokeria saati kermaa. Keksi tai muu päivittäismakea vaihdetaan vihannekseen tai vaikkapa voitelemattomaan ruisleipään. Tai että aikaisemman neljän perunan tilalle otetaan kolme. Tai että spagetin sijaan syödään vihanneksia. Tai että iltapalaa ei nautita ollenkaan tai että se on aiempaa pienempi ja ravintosisällöltään järkevämpi. Tai että olut vaihdetaan veteen tai rasvattomaan maitoon.
Mahdollisuuksia on lukemattomia, ja niiden löytäminen ja soveltaminen onnistuu ohjauksessa paremmin kuin yksin asioilta pähkäiltäessä. Ravinto-ohjauksen tavoitteena on vähentää kalorimäärä, millä saadaan paino alas, sekä lisätä kuitumäärää ja vähentää rasvojen osuutta, millä vähennetään kolesterolin valtimoille aiheuttamaa myrkkyvaikutusta.

Hyötyliikunta on tehokasta


Liikunta on tärkeää. Muun muassa Turussa tehtyjen PET-tutkimusten valossa liikunnan merkitys näyttää olevan siinä, että kun ihminen liikkuu, verenkierto vilkastuu ja vilkastunut verenkierto parantaa insuliinin tehoa suurissa lihaksissa. Aikuistyypin diabeteksessa ei ainakaan taudin alkuvaiheessa ole pulaa insuliinista ja liikunnan seurauksena parantunut insuliinin vaikutus on hoidollisesti todella tärkeää.
Kaikenlainen liikunta on hyvästä oli tämä sitten kävelyä, hiihtoa, hölkkää, uintia, pyöräilyä, voimistelua tai voimaharjoittelua. Suomen metsät kutsuvat risusavotalle, puunhakkuuseen, marjaan ja sieneen, järvet ja meri soutamaan ja kalastamaan. Kaikki liikunta on elimistölle tervetullutta. Arkiliikunnan merkitys on erittäin suuri. Työmatkasta voi aivan hyvin kävellä ainakin osan – auton voi jättää vähän kauemmaksi tai bussista voi jäädä pari pysäkkiä aiemmin.

Joukkuepeliä


Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat joukkuepeliä. Potilas on toiminnan keskus, mutta hän tarvitsee ohjausta ja apua. Diabeteshoitaja neuvoo elämäntapamuutoksissa, hoidon toteuttamisessa ja hoidon seurannassa, jalkojenhoitaja ehkäisee omalla työllään verenkierron heikkenemistä ja jalkojen tulehduksia, silmälääkäri seuraa ja hoitaa tarvittaessa silmänpohjamuutoksia ja diabeteslääkäri arvioi diabeteksen ja sen mahdollisten liitännäissairauksien hoidon menestyksellisyyttä.
Lääkityksen aloittaminen ja sopivan lääkityksen hakeminen vaativat myös lääkärin ja potilaan yhteistyötä. Hoitojoukkue menestyy, kun kaikki pelaajat, potilas etunenässä, pyrkivät tarmokkaasti ja määrätietoisesti samaan – potilaan diabeteksen estämiseen tai jo puhjenneen taudin liitännäissairauksien minimoimiseen.

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy


• Normaali paino
• Tupakoimattomuus
• Oikea liikkuminen ja liikunta
• Oikea ruokavalio

Robert Paul, LKT, sisätautien erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti

Tietopulssi 4/2004