Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu.

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

Anestesialääkäri potilaan ja kivun välissä

Anestesialääkäri Meri Karanko saapuu työpaikalleen Sairaala Pulssiin aamulla kello kahdeksan aikaan. Leikkausosaston hoitajat ovat jo valmistelleet kaikki neljä leikkaussalia kuntoon aamun
ensimmäisiä leikkauksia varten. Hän pukee ylleen suojavaatteet päähineineen ja kasvomaskeineen. Työpäivä voi alkaa.

Ensi töikseen Meri lähtee vuodeosastolle tapaamaan päivän ensimmäistä potilastaan, nuorta naista, jonka selästä poistetaan kysta. Käytävällä lääkäri tapaa hoitajan, jonka kanssa hän käy läpi taustatiedot. Hoitaja on jo ehtinyt haastattelemaan aamulla sairaalaan saapuneen potilaansa.
– Yksityissairaalassa meillä täytyy olla tarvittaessa aikaa keskustella potilaan kanssa ja kuunnella hänen mahdollisia erityistoiveitaan. Kaikille nimetään omahoitaja ja potilaista vastaa aina leikkaava lääkäri koko sairaalassa olo ajan. Hän on potilaiden tavoitettavissa myös leikkauksen jälkeen.
– Kaikki leikkaavat lääkärimme ovat kokeneita ammattilaisia. Meillä on sellainen periaate, että täällä ei kukaan harjoittele. Tosin uusia tekniikoita otetaan aina silloin tällöin käyttöön. Esimerkiksi selän välilevytyrän mikroskooppileikkaus voidaan tehdä selkäpuudutuksessa, Meri kertoo.

Keskustelu rauhoittaa potilasta

Lääkäri istahtaa sängyn vierelle. Hän tekee vielä joitakin tarkentavia kysymyksiä ja kertoo sen jälkeen askel askeleelta, mitä leikkaussalissa tapahtuu. Hän selvittää, millaista puudutusmenetelmää hän aikoo käyttää ja varmistaa, että suunnitelma sopii potilaallekin. Mahdolliset sivuvaikutukset käydään läpi. Meri lupaa huolehtia, että neitonen saa leikkauksen jälkeen tehokkaan kipulääkityksen.
– Yleensä ihmisillä on ennen leikkausta mielessään erilaisia ajatuksia, joita käymme yhdessä läpi. Tavallisin kysymys on, kauanko leikkaus kestää, mutta kyllä ihmisillä on myös monenlaisia pelkoja, joista me keskustelemme ennen leikkausta. Tavoitteemme on, että potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi leikkaussaliin tullessaan, Meri Karanko kertoo.
– Useimmiten ihmiset rauhoittuvatkin jo ensimmäisten keskustelujen aikana. Olen opiskellut jonkin verran hypnoosia, joten tiukan paikan tulleen voimme käydä kovasti pelkäävän potilaan kanssa läpi hypnoosi-istunnon. Siitäkin aina joku saa helpotusta jännitykseensä.
Anestesialääkärin tehtävä on kivun poistaminen leikkauksen aikana. Meri on tällä kertaa niin sanotussa kakkosvuorossa. Vuorot vaihtelevat säännöllisesti. Ykkösvuorossa olevan tehtävänä on hoitaa pääosa päivän leikkauksista. Hänen vastuullaan ovat yleensä suuret, esimerkiksi lonkka- ja polviproteesileikkaukset. Päivän aikana ykkönen saattaa hoitaa jopa 7-9 potilasta.
Kakkonen hoitaa ne potilaat, joita ykkönen ei ehdi, yleensä vähän pienempimuotoiset operaatiot kuten suonikohjujen poistot, korvatuubien asennukset, kaihileikkaukset, kitarisojen poistot. Kakkonen voi auttaa tarvittaessa myös ykkösen leikkauksissa. Jos tämä joutuu jäämään pidemmäksi ajaksi yhden potilaan luo, kakkonen voi esimerkiksi herättää hänen jonkun potilaansa.
Kaiken kaikkiaan Sairaala Pulssissa työskentelee kolme päätoimista anestesialääkäriä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen taitojaan he kaikki käyvät säännöllisesti koulutustilaisuuksissa.

Jokaiselle potilaalle yksilöllistä hoitoa

Kystan poistoon tulossa oleva nuori nainen tuodaan leikkausosastolle. Aivan aluksi hän saa nopeasi vaikuttavan, lyhytkestoisen kipulääkkeen. Meri haluaa varmistaa, että selkään pistettävä puudutuspiikki ei tuota potilaalle tarpeetonta kipua. Puudutuspiikin hän pistää potilaan istuessa ja tukeutuessa hoitajaan. Asiasta on sovittu etukäteen. Piikin jälkeen potilas asettuu päinmakuulle ja kirurgi Timo Hakala voi aloittaa työnsä.
Viereisessä leikkaussalissa ortopedi Mika Suominen on tekemässä lonkkaproteesileikkausta. Anestesialääkärien ykkösvuorossa oleva Hannu Heikkilä tulee ulos käytävälle ja hänellä on hetki aikaa keskustella kollegansa kanssa, sillä leikkaus on jo täydessä vauhdissa.
– Me voimme täällä Pulssissa käyttää niin sanottua hypotensioanestesiaa tällaisissa lonkkaleikkausten tapaisissa suurissa operaatioissa. Siinä potilaan verenpaine lasketaan suhteellisen alas, mutta verta kierrätetään elimistössä nopeammin lääkkeiden avulla. Sen ansiosta potilaan verenvuoto on tavallista vähäisempää, minkä vuoksi hänen yleiskuntonsa on leikkauksen jälkeen parempi, kertovat Meri ja Hannu.
– Koska täällä meillä tehdään kirurgisia toimenpiteitä hyvinkin laidasta laitaan, meidän täytyy valita aina kunkin potilaan ja leikkauksen mukaan paras mahdollinen kivunlievitysmenetelmä, he muistuttavat.

Taistelua kipua ja pahoinvointia vastaan

Välillä Meri kipaisee vuodeosastolle. Siellä sepelvaltimotautia sairastava lonkkaproteesipotilas on nousemassa fysioterapeutin avulla ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen jalkeille. Anestesialääkäri haluaa varmistaa, että potilas saa heti tarvitessaan kipu- ja sydänlääkettä, jos siltä tuntuu. Sepelvaltimopotilaalle kipu ja ponnistelu on vaarallisempaa kuin muille.
Kivun hoito ja leikkauksen jälkeisen pahoinvoinnin torjuminen on Merin ja hänen kollegoidensa kunnia-asia. Tärkeää on antaa potilaalle myös vuodeosastolle ja kotihoitoon sellaiset lääkkeet, että kivut ja muut vaivat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
– Esimerkiksi olkapääleikkauksissa, jotka ovat perinteisesti olleet varsin kivuliaita, me käytämme kipupumppua, joka asennetaan paikalleen leikkauksen aikana. Se pumppaa kipulääkettä tasaisesti 1-2 päivän ajan suoraan leikkausalueelle.
Kirurgi on saanut selän kystan poistettua ja potilas on valmis siirrettäväksi heräämöön. Siellä Meri keskustelee potilaansa kanssa, kyselee vointia ja antaa hoito-ohjeet vuodeosastoa varten sekä määrää tarvittavat jatkohoitolääkkeet.
Ennen siirtymistään seuraavan potilaansa pariin hän keskustelee leikkaussalin vastaavan hoitajan, Leena Armion kanssa loppupäivän ja –viikon ohjelmasta. Leena osaltaan huolehtii siitä, että yli viidenkymmenen hoitoalan ammattilaisen ja yli viidenkymmenen leikkauksia tekevän lääkärin joukko toimii tehokkaasti, laadukkaasti ja niin, että potilaan paras on kaiken hoidon perusta.
– Koska meidän palvelumme eivät ole ilmaisia, meidän on varmistettava, että potilaat saavat aina käyttämälleen rahalle kunnon vastikkeen, Leena toteaa.

Faktaa Sairaala Pulssista

Sairaala Pulssi on kirurgiaan erikoistunut yksityissairaala.

Siellä tekee leikkauksia yli 50 eri alojen erikoislääkäriä.

Käytettävissä on neljä leikkaussalia, vastikään kunnostetut heräämötilat sekä 36-paikkainen vuodeosasto.

Sairaalassa tehdään lähes kaikkien erikoisalojen leikkauksia. Määrällisesti eniten tehdään ortopedisia leikkauksia, kaihileikkauksia ja
korvalääkärien toimenpiteitä.
Toistaiseksi ei tehdä suuria aivo- eikä avosydänleikkauksia.

Sairaalabakteerin torjumiseksi toimitaan Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin ja Pulssin hygieniatyöryhmän ohjeiden mukaan.

Potilaiden toivomukset leikkausajankohdasta voidaan ottaa hyvin huomioon.

Sairaalaan tulevat yksityispotilaat eivät välttämättä tarvitse lähetteitä, vaan asiasta voidaan sopia vastaanotolla leikkaavan lääkärin kanssa.

Sairaala Pulssiin voi tulla mistä tahansa maailmasta, kunhan
sairaalabakteerinäytteet on otettu. Sairaanhoitopiirien rajat eivät
Sairaala Pulssiin tuloa rajoita.

Sairaala Pulssin yhteydessä toimii laboratorio ja korkeatasoinen
kuvantamiskeskus muun muassa täysin digitaalisine röntgeneineen ja magneettikuvauslaitteineen.

KR

Tietopulssi 1/2005