Artikkelit

Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. 

Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan.

 

Artikkeleiden haku

Allergiaoireiden säännöllinen lääkitys ehkäisee astmaa

Kevään allergiakausi lähestyy. Esimerkiksi lepän kukinta alkaa vuodesta riippuen helmi-maaliskuussa. Allergialääkityksen teho on paras, kun se aloitetaan heti oireiden ilmaannuttua ja jatketaan säännöllisesti kunnes allergiaa aiheuttavan kasvin kukinta-aika on ohi. Nykyinen lääkitys on tehokasta ja sivuvaikutuksia on vähän.

Allergiset sairaudet ja astma ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Jopa kolmasosalla suomalaisista esiintyy allergiaoireita jossain elämänsä vaiheissa. Tavallisimpia allergiasairauksia ovat siitepölyjen aiheuttamat nenän ja alahengitysteiden sekä silmien limakalvo-oireet, jotka vaivaavat kasvien kukinnan aikaan keväisin ja kesäisin.
Koivu ja leppä ovat Suomessa tavallisimmat siitepölyallergian aiheuttajat. Osa koivun siitepölylle herkistyneistä saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölystä.

Leppä ja pähkinäpensas ensimmäiset

Keväällä siitepölykauden alku voi vaihdella useita viikkoja eri vuosina riippuen sääolosuhteista. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuun vaihteessa Etelä-Suomeen herkimmille allergikoille oireita aiheuttavia määriä siitepölyä.
Allergiakasveista leppä ja pähkinäpensas kukkivat ensimmäisenä. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa säästä riippuen helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa ja saavuttaa huippunsa noin kuukautta myöhemmin ja loppuu toukokuussa. Koivu kukkii muutaman viikon leppää myöhemmin, heinät kesä-elokuussa ja pujo heinä-elokuussa.

Aivastelua, nuhaa, kutinaa

Tyypillisiä allergiaoireita ovat aivastelu, nenän vetinen vuoto, kutina ja tukkoisuus, molempien silmien punoitus, vetistys ja kutina, yskä, ahdistus ja hengityksen vinkuna. Nuhaoireet ovat tavallisimmat, mutta myös silmä- ja astmaoireita esiintyy monilla.
Huonosti hoidettu allerginen nuha saattaa vuosien varrella kehittyä astmaksi. Ristireagoinnin takia monet koivun siitepölylle allergiset saavat oireita myös useista ruoka-aineista, kuten tuoreista hedelmistä, vihanneksista, juureksista tai mausteista.

Oikea diagnoosi on tärkeä

Jotta allergiaa voitaisiin hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, on diagnoosin syytä olla oikea. Potilaan haastattelu ja lääkärin tutkimus antavat usein viitteen siitä, onko potilaalla allergia vai ei.
Allergisten oireiden aiheuttaja voidaan selvittää ihopistokokeella (Prick-testi), joka tehdään tavallisesti käsivarren tai selän iholle. Testin perussarja sisältää muun muassa tavallisimmat Suomessa esiintyvät siitepölyt ja eläinallergeenit.
Testiä ennen tulee välttää antihistamiinien ja samalle ihoalueelle laitetun kortisonivoiteen käyttöä, koska ne heikentävät testin herkkyyttä. Harvinaisempien allergian aiheuttajien jäljittämisessä voidaan ihotestiä täydentää niin sanotulla vasta-ainetestillä (Rast-verikoe). Testien tuloksesta, jota aina verrataan potilaan oireisiin, on hyvä neuvotella allergioiden hoitoon perehtyneen lääkärin kanssa.
Mikäli oireina on lisäksi yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkunaa, voivat myös astmatutkimukset olla tarpeen. Astma todetaan hengitysteiden toimintakokeilla, kuten uloshengityksen huippuvirtausarvojen kotiseurannalla ja spirometrialla, joiden yhteydessä tarvittaessa myös testataan keuhkoputkia avaavan lääkkeen vastetta. Tarpeen vaatiessa näitä kokeita voidaan vielä täydentää keuhkoputkien ärtyvyyttä mittaavalla, niin sanotulla histamiini-altistuksella.

Lääkkeitä heti ja säännöllisesti

Allergioiden hoito perustuu ensisijaisesti oireita aiheuttavan asian välttämiseen, mutta siitepölyallergian kohdalla tämä ei ole mahdollista vaan tarvitaan lääkehoitoa. Lääkityksen teho on paras, kun se aloitetaan heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua ja jatketaan säännöllisesti sen ajan, kun oireita aiheuttavan kasvin kukinta kestää.
Useita allergian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä saa apteekista pieniä määriä ilman lääkärin reseptiä. Suuremmat määrät ja tehokkaimmat lääkkeet kuitenkin vaativat lääkemääräyksen.
Jos tarvetta lääkitykseen on useammin kuin satunnaisesti tai oireiden taltuttamiseen tarvitaan useampia lääkkeitä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen tehokkaan lääkityksen suunnittelua varten. Nykyään lääkitys on tehokasta ja turvallista, sivuvaikutukset ovat harvoin ongelmana.

Lääkkeissä useita vaihtoehtoja

Allergian oireet aiheutuvat herkistyneiden solujen vapauttaman histamiinin vaikutuksista. Allergialääkkeistä niin sanotut kromonit estävät histamiinin vapautumista. Näitä käytetään paikallisesti, joko nenäsuihkeina, silmätippoina tai keuhkoihin hengitettävinä sumutteina. Ne ovat teholtaan melko heikkoja, mutta usein auttavat lievien oireiden hoidossa tai muun lääkityksen tukena.
Varsinaiset antihistamiinit estävät histamiinin vaikutuksia kohdesoluissa. Niitä käytetään tavallisemmin tabletteina, jolloin ne vaikuttavat tehokkaasti oireisiin koko elimistössä. Toisin kuin vanhat antihistamiinit, nykyaikaiset valmisteet eivät aiheuta väsymystä.
Jos oireita on vain paikallisesti, eikä pelkät kromonit ole riittävän tehokkaita, voidaan antihistamiineja käyttää myös paikallisesti suihkeina tai tippoina nenään tai silmiin. Hankaliin nuhaoireisiin tehoavat nenään suihkutettavat kortisonijohdokset, jotka estävät ja rauhoittavat limakalvojen allergista tulehdusta.
Jos allergia aiheuttaa astmaoireita, on hoitava astmalääkitys paikallaan. Hengitettävät kortisoniyhdisteet rauhoittavat tehokkaasti keuhkoputkien limakalvojen allergisen tulehdusreaktion. Näistä huolimatta esiintyvien hengenahdistustilanteiden varalta on hyvä pitää mukana oireet nopeasti poistava, keuhkoputkia avaava lääke.

Siedätyshoidossa totutellaan allergeeniin

Mikäli allergiadiagnoosi on varma ja vasta-aiheita ei ole, voidaan harkita myös siedätyshoitoa. Siinä elimistö ikään kuin totutetaan allergiaa aiheuttavalle tekijälle niin, että oireet häviävät kokonaan tai ne ainakin vähenevät.
Hoito aloitetaan allergiasairauksiin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa tavallisesti syksyllä siitepölykauden ulkopuolella. Aluksi potilaalle annetaan ihon alle viikottain pieniä allergeeniuutepistoksia, joita suurennetaan kerta kerralta. Kun ylläpitoannos on saavutettu, pistoksia annetaan 4-6 viikon välein kolmesta viiteen vuoteen.
Useimmilla potilaista allergiaoireet ainakin lievittyvät, joillakin jäävät jopa kokonaan pois, jolloin lääkityksen tarve vähenee. Riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu allergisen nuhan siedätyshoito voi estää astman puhkeamisen.

Olli-Pekka Seppälä, LT, sisätautien, keuhkosairauksien ja
allergologian erikoislääkäri

Tietolpulssi 1/2005